Simon kuntakeskuksen rakennukset lämpiävät Simon Hakeosuuskunnan oman kaukolämpölaitoksen tuottamalla lämmöllä. Metsäenergian arvostus ja kysyntä on noussut Suomessa.
Polttoturpeen ja kivihiilen käytöstä luopuminen kotimaisessa energiantuotannossa lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa, kertoo Huoltovarmuuskeskus. Oman lisänsä puun kysyntään antoi Ukrainan sota ja sen myötä kasvanut kansallinen tahtotila venäläisestä tuontienergiasta eroon pääsemiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi.
Etelä-Lapin Simossa on oltu huoltovarmuuden suhteen erityisen kaukonäköisiä, kun paikallista puupolttoainetta, metsähaketta, ryhdyttiin käyttämään Simon kuntakeskuksen rakennusten kaukolämmön tuottamiseen jo 19 vuotta sitten.
– Kaukolämmön tuotannosta huolehtii Simon Hakeosuuskunta, jonka perustivat paikalliset maaseutuyrittäjät vuonna 2002, Simon Hakeosuuskunnan toimitusjohtaja Mikko Kumpuniemi kertoo.
Viime keväänä osuuskunta teki 50 prosentin tehonnoston investoimalla uuteen noin 340 000 euroa maksaneeseen 0,5 megawatin hakelämpölaitokseen. Investointi rahoitettiin pääosin pankkilainalla.
– Investoinnin myötä myös lämmönjakelun toimitusvarmuus nousee uudelle tasolle. Uusi lämpölaitos on rakennettu kokonaan erilleen vanhasta laitoksesta, joka otettiin käyttöön 2003.
Kumpuniemen mukaan tarkoituksena on siirtää lämmöntuotanto väliaikaisesti uuteen laitokseen, mikä mahdollistaa vanhan 1,0 megawatin laitoksen pysäyttämisen peruskunnostuksen ajaksi.
Osuuskunnan toiminnassa on nykyään mukana jo 17 maaseutuyrittäjä-osakasta, joista toimintaan äskettäin mukaan tulleita on viisi. Uusien osakkaiden mukaan ottaminen nuorensi jäsenten keski-ikää, mutta toi jäsenistöön myös uutta ammattiosaamista.
– Lämpölaitokset on rakennettu käytännössä kokonaan omana työnä. Käytöstä huolehtii tällä hetkellä kahdeksan osakkaan muodostama päivystysrinki. Periaatteena on, että kaikki työt tehdään osakkaiden voimin, sanoo Kumpuniemi.
Simon kunnanjohtajan Vivi Marttilan mukaan tässä maailmantilanteessa korostuu se, että simolaiset päättäjät ovat olleet kaukaa viisaita.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että meillä kaukolämpöä tuotetaan paikallisin voimin.
Marttila lisää myös sen olevan tärkeää, että lämmityksessä käytettävä metsähake on peräisin simolaisista metsistä, jotka pysyvät hakkuiden ansiosta kasvukunnossa, ja samalla hiilinielut kasvavat alueella.
– Toiminta tapahtuu lähistöllä, joten puun kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä. Ei tämän hienompaa malliesimerkkiä voi ollakaan ja tästä saisivat ottaa mallia muutkin.
Vivi Marttila kertoo, että Simon kunta on luopunut äskettäin polttoöljyn käytöstä lämmityksessä ja siirtynyt maalämpöön lähes kaikissa niissä kiinteistöissä, jotka eivät ole kaukolämmön piirissä.
Osuuskunnan tuottamaa kaukolämpöä johdetaan neljän kilometrin mittaisella lämmitysverkostolla eli vesiputkistolla kunnallisiin rakennuksiin, jotka on varustettu lämmönvaihtimella ja vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä.
Näitä ovat muun muassa peruskoulu, päiväkoti, terveyskeskus ja kunnanvirasto, joissa lämmitystehon tarve nousee viikonlopun jälkeen ja arkisin virka-aikana.
– Kaukolämpöverkoston laajentamisesta kotitalouksiin olisi hyötyä tuotannon ja laitoksen ajamisen näkökulmasta, sillä se tasaisi jyrkkiä tuotantohuippuja, hakeosuuskunnan osakas, maanviljelijä Antti Jäärni huomauttaa.
Kaukolämpö liikkuu putkistossa lämpötilaerojen avulla. Kun putkistoon syötetään 110 asteista vettä, paluuvesi on jäähtynyt neljän kilometrin matkalla noin 60 asteeseen.
– Laitoksen ajaminen on haasteellisinta kesällä, jolloin lämmöntarve on vähäisintä, sanoo Jäärni.
Jäärni korostaa hakkeen hyvän laadun olevan ensiarvoisen tärkeää hakelämpölaitoksen käyttövarmuudelle. Mikäli hake on huonolaatuista, luvassa on varmasti ongelmia hakkeen palamisessa.
– Mitään muurahaismättäitä ei hakepuun joukkoon saa sekoittaa. Ja mikäli rankakasoissa on kiviä, hiekkaa tai metallia, ne rikkovat hakkurin.
Hakkeen hyvä laatu varmistetaan jo hakepuuerien varastoinnissa metsässä. Mikäli rankapinoja ei peitellä, vaarana on, etteivät pinot ehdi kuivua tarpeeksi. Huomiota pitää kiinnittää myös pinojen suojaamiseen maakosteudelta.
Tammi–helmikuussa kaadettu koivu on tarpeeksi kuivaa poltettavaksi heti haketuksen jälkeen. Hakepuuksi käy koivun lisäksi myös mänty ja kuusi.
– Talvella rankapinot kannattaa tehdä mieluummin korkeiksi ja lyhyiksi kuin pitkiksi ja mataliksi. Näin minimoidaan lumen kertyminen pinojen päälle, sanoo Jäärni.
Mikko Kumpuniemi kertoo, että kahden hakelämpölaitoksen lisäksi osuuskunnalla on samalla tontilla polttoöljyllä toimiva 2,0 megawatin lämpölaitos, josta saadaan paitsi varavoimaa laiterikkojen ajaksi, tarvittaessa myös lisätehoa kovilla pakkasilla.
Tehonnoston ja uuden hakelaitoksen käyttöönoton myötä on nähtävissä, että polttoöljyä tarvitaan lämmitykseen vain poikkeustapauksissa. Tämä on hyvä asia öljyn nykyisellä hintatasolla.
– Tuottamamme kaukolämmön hintaindeksi on sidottu polttoöljyn hintaan, joten osuuskunnan liikevaihto nousee samassa suhteessa kuin öljy kallistuu, vaikka emme öljyä polttaisikaan, Kumpuniemi selvittää.
Simon Hakeosuuskunta tekee kaukolämmön tuotannolla reilun 400 000 euron vuotuista liikevaihtoa. Tähän tarvitaan noin 4 000 kiintokuutiometriä metsähaketta, joka on peräisin pääosin hakeosuuskunnan osakkaiden omista metsistä.
Osuuskunnan osakkailla on metsää yhteensä useita tuhansia hehtaareita, joten hakkeen raaka-aineesta ei tule pulaa missään vaiheessa. Suurin osa harvennuskohteista on kemera-tukikelpoisia.
– Metsähake on peräisin noin 80 hehtaarin vuotuiselta harvennuspinta-alalta eli kovin suuria metsätiloja ei välttämättä tarvita tämänkokoisen hakemäärän tuottamiseksi.
Hakeosuuskunta maksaa puusta osakkailleen selvästi parempaa hintaa kuin suuret teolliset puunkäyttäjät, ja pääosa osakkaiden osuuskunnalta saamasta tulosta muodostuukin haketettavan puun myynnistä.
Kumpumäen mukaan hakkeeksi käytetään perinteisen energiapuun lisäksi myös kuitupuun kokoista ainespuuta, jossa saanto on energiapuuta parempi.
– Hakkeeksi käytettävät rungot ovat 60–80 litran kokoisia ja peräisin ensiharvennusikäisistä metsistä, joita täällä riittää.
Valtakunnan tasolla energiasektorin näkymät ovat muuttuneet yllättävän nopeasti, kun meneillään on siirtymä uusiutuvan energian käyttöön.
Lämmöntuotannossa ja sen yhteydessä tapahtuvassa sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö on vähentynyt voimakkaasti. Merkittävä osa fossiilisista polttoainesta on korvautumassa metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla, mikä lisää niiden kysyntää merkittävästi.
Puun kysyntä energiatuotantolaitoksilla nousee 30–40 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen AFRY-konsultointipalvelu-yhtiöltä tilaamassa raportissa.
Hakkeen kosteusprosentti vaihtelee 20–40:n välillä. Hakeosuuskunta varastoi haketta kahdessa varastohallissa, josta se siirtyy poltettavaksi kuljettimia pitkin.
Kulunut vaalikausi toi myönteisiä muutoksia maa- ja metsätalouden verotukseen. Yrittäjävähennys pienensi pienyrittäjien ja maatilojen verotettavaa tuloa viidellä prosentilla. Osakeyhtiöittävän maatilan varainsiirtoverovapaus madalsi kynnystä siirtyä yhtiömuotoon.
Maatilan osakeyhtiöittäminen on helpottumassa vuoden kuluttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tähän asti yhtiöittämisen yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta luovutaan. Se tarkoittaisi monien maatilojen kohdalla usein kymmenientuhansien eurojen säästöä.
Metsäteollisuuden isot investoinnit lisäävät selvästi kuitupuun käyttöä ensi vuonna. Kasvu korjataan yksityismetsistä. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa, että kysynnän kasvu kohentaa jonkin verran puun hintaa. Mäntytukin ja -kuidun hinnat ovat nousussa.
Viskaalin tilan biokaasulaitoksen rakentaminen etenee. Emäntä Tuula Kukkola-Räinä jatkaa hanketta kuvaavaa juttusarjaa kertomalla teknologiavalinnan haasteista.
