Mallasohran viljely on haasteellista. Kasvi vaatii sopivanlaisen savi- ja hietamaan, jonka pH- ja ravinnearvot ovat kohdallaan. Lisäksi tarvitaan paneutumista ja ammattitaitoa. Uusien lajikkeiden hehtaarisadot ovat aiempaa suurempia; ne kiinnostavat viljelijöitä.
Riihimäkeläinen Seppo Pitkänen, 64, on yksi Viking Maltin viidestäsadasta sopimusviljelijästä, joka toimittaa mallasohraa Lahden mallastamolle. Itse asiassa Alitalon tilalta on lähetetty mallasohraa Lahteen niin kauan kuin hän muistaa, ainakin 1960-luvulta lähtien.
”Viljelen täällä Riihimäen Herajoen kylässä erikoiskasveja: mallasohran lisäksi heinänsiementä ja vehnää ja välillä myös öljykasveja. Omia peltoja on vajaa 80 hehtaaria ja vuokramaita runsaat 60 hehtaaria. Mallasohraa olen viljellyt yleensä 60–80 hehtaarin alalla. Heinänsiemenen olen myynyt Lantmännen Agrolle ja vehnän Myllyn Paras -yhtiölle Hyvinkäälle”, Pitkänen kertoo.
”Olen tehnyt jo pitkään yhteistyötä Viking Maltin sekä Borealin jalostajan Reino Aikasalon kanssa mallasohralajikkeiden kehittämiseksi, sillä olen ollut aina kiinnostunut kokeilemaan uusia lajikkeita ennen kuin niitä on otettu käyttöön laajemmin.”
Viime vuonna viljelyssä oli kahta mallasohralajiketta: Harbingeria, joka oli ollut hänellä koeviljelyssä aiemmin, sekä uutta lajiketta Fennicaa. Kolmas aiemmin kokeilussa ollut lajike oli Trekker.
”Kymmenisen vuotta sitten kokeiltavaksi tullut Harbinger onnistui laakista. Se kasvoi tasaisesti ja antoi hyvän sadon. Hehtaarisato vaihtelee 4 000:n ja 6 000 kilon välillä. Harbinger onnistui myös viime vuonna, vaikka vuosi oli aivan mahdoton.”
”Saimme puitua ohran hyvin, vaikka oli märkää, mutta kuivauskustannukset nousivat kyllä korkeiksi. Satoa tuli kuitenkin yli 5 000 kiloa hehtaarilta. Myös arvot olivat hyvät. Itävyyskin säilyi, vaikka olin sitä epäillyt.”
”Mallasohralajikkeet ovat parantuneet paljon viime vuosina. Laatu on usein kiinni valkuaisesta, joka on liian korkea. Meillä on tapahtunut vain kerran viimeisen kymmenen vuoden aikana, että valkuainen on ollut liian korkea. Jokaisesta lähtevästä rekkakuormallisesta otetaan näyte, joka esitutkitaan, minkä jälkeen tulee tulos hyväksymisestä tai hylkäämisestä.”
Kotimainen Harbinger-mallasohra on noussut viljelijöiden suosioon ja on tällä hetkellä eniten viljellyin mallasohralajike. Suomen oloihin jalostettu lajike on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma. Sen etuja ovat myös alhainen valkuaispitoisuus ja iso jyväkoko.
Seppo Pitkänen oli tyytyväinen myös uuteen, kokeiltavana olleeseen Fennica-lajikkeeseen, joka osoittautui hyväsatoiseksi. Myös jyvä oli hyvänkokoinen eikä valkuaisen kanssa ollut ongelmia. Kokeilussa lajike valmistui kuitenkin viikkoa arvioitua myöhemmin.
Alitalon tilan savi- ja hietamaata olevat pellot soveltuvat hyvin mallasohran viljelyyn. Tuottavuutta lisää korkea pH- ja hyvä ravinnetaso.
”Mallasohran sadot ovat kehittyneet melkein samalle tasolle rehuviljojen kanssa. Lannoitus hoidetaan eri tavalla. Mallasohraa ei voi lannoittaa yhtä raskaasti kuin rehuviljaa, jotta sen valkuaispitoisuus ei nousisi liiaksi”, Pitkänen sanoo.
Mallasohran viljely vaatii paneutumista ja ammattitaitoa, mutta sen viljely on myös rehuohran viljelyä kannattavampaa.
Seppo Pitkänen on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan viljelijänä ja tekee siksi mielellään yhteistyötä Viking Maltin kanssa.
”Viking Malt on järjestänyt viljelijöille erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja, mistä saa paljon tietoa. Viljelijän täytyy pysyä yhteydessä markkinoihin, jotta hän tietää, mitä tapahtuu. Pelloilla on tuotettava sitä, mitä mallastamon asiakkaat maailmalla haluavat. On ollut kiinnostavaa käydä myös opintoretkellä Viking Maltin mallastamolla Liettuassa.”
Oluen arvoketju työllistää Suomessa yli tuhat viljelijää. Maaseutuvirasto (Mavi) kokoaman tilaston mukaan mallasohraa viljeltiin Suomessa viime vuonna 75 000 hehtaarilla. Eniten viljelty lajike oli kotimainen Harbinger. Edellisvuosien ykkönen NFC Tipple jäi tällä kertaa toiseksi. Seuraavaksi eniten viljeltiin Propinoa ja Barkea. Neljä suosituinta lajiketta kattoivat yli 63 prosenttia Suomen mallasohra-alasta.
Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.
Verkatakkilan tilan yrittäjät tapasivat toisensa kauppatieteen opintojen parissa. Liiketaloudellinen ajattelu näkyy kasvinviljelytilan johtamisessa.
Lahdesta löytyy hyvä esimerkki ravinteiden kierrätyksestä. Mallasohra kuljetetaan maatilalta muutaman kilometrin päähän mallastamolle, josta se siirtyy tien toiselle puolelle panimolle. Käyttämättä jääneet ravinteet palaavat biokaasutuksen jälkeen varastosäiliöön ja pellolle.
Kanadassa luotiin 1970-luvulla rapsille ja rypsille oma tuotemerkki, Canola. Nyt Canola on haluttu vientituote ympäri maailman.