Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Suomen metsistä on saatavilla poikkeuksellisen paljon tietoa: satelliitti- ja ilmakuvia sekä laserkeilaus- ja hakkuukonedataa. Myös avoin metsävaratieto on Suomessa laadukasta. Laaja tietopankki antaakin mahdollisuuksia moneen.
Stora Ensolla käynnistyi vuonna 2023 kolmevuotinen Precision Forestry -kehityshanke, jossa lähdettiin yhdistämään eri datalähteitä ajantasaisen metsätiedon tuottamiseksi.
– Päätavoitteena on tehostaa metsiin ja puunhankintaan liittyvän datan hyödyntämistä tuomalla yhteen eri tietolähteitä, kuten esimerkiksi satelliittidataa, laserkeilausta, karttoja ja julkisia aineistoja. Siten voidaan saada uutta tietoa puunhankinnan, korjuun ja metsänhoidon tueksi, kertoo johtava asiantuntija Antti Kaartinen Stora Ensolta.
Monet metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja Suomen metsäkeskus ovat valjastaneet erilaista teknologiaa metsänhoidon ja puuston kasvun ja hyvinvoinnin seurannan tueksi.
Stora Enson tuotannossa tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi kuorimoiden toiminnan optimoinnissa puun hävikin vähentämiseksi. Puunhankinnassa ja metsänhoidossa tekoälyä hyödyntäviä työkaluja kehitetään jatkuvasti monilla osa-alueilla.
– Esimerkiksi kuolleiden puiden tunnistusmallin avulla metsäasiantuntijoilla on käytössään tietoa kirjanpainajatuhoista, mikä auttaa työskentelyssä metsänomistajien kanssa. Ruotsissa olemme hyödyntäneet AI-malleja metsäsuunnitelmien tuotannossa, sillä siellä ei ole saatavilla samanlaista julkista metsävaratietoa kuin Suomessa, Kaartinen kertoo.
Laajaa tietopohjaa yhdistämällä metsänhoidon eri vaiheisiin saadaan uudenlaista tarkkuutta.
– Metsänhoidossa tulee ottaa huomioon suuri määrä erilaisia asioita, kuten puuston laatu ja ikäjakauma, kasvupaikka, luontoarvot ja metsänomistajan tavoitteet. Tekoäly mahdollistaa nimenomaan suurten tietomäärien tehokkaan hyödyntämisen osana suunnittelua ja päätöksentekoa.
Tekoäly jakaa mielipiteitä, herättää ennakkoluuloja ja jopa pelkoa siitä, että metsänhoidosta tulee kaavamaista ja liian teoriapohjaista.
Kaartinen näkee asian osin päinvastaisena.
– Uskon, että tekoäly auttaa välttämään kaavamaisia ratkaisuja, kun toimenpidesuositukset ja päätökset perustuvat kaikkeen saatavilla olevaan tietoon ja metsikön erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi tekoälymallit tunnistavat kirjanpainajatuhot puun tarkkuudella, eli voidaan mennä todella metsän yksityiskohtiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
