Maan hyvään kasvukuntoon tähtäävät viljelymenetelmät saavat jalansijaa suomalaisilla tiloilla. Perinteikäs jouluolutkin syntyi mallasohrasta, joka on tuotettu uudistavan viljelyn menetelmillä.
Vuonna 1782 perustetulla Myyrinmaan tilalla on siirrytty uudistavaan viljelyyn pikkuhiljaa. Muokkauskylvö on vaihtunut suorakylvöön, jossa maata muokataan mahdollisimman vähän. Lähes kaikki lohkot ovat kasvipeitteisiä ympäri vuoden.
– Pellolla on syksyllä kylvettyä syysviljaa tai kesällä viljan sekaan kylvettyä kerääjäkasvia, taikka ainakin viljan sänki. Sitä ei syksyllä muokata, vaan keväällä suorakylvetään sänkeen, selvittää viljelijä Jussi Myyrinmaa Nurmijärven Perttulan kylästä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
