Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
Kylvösiemenkauppa ammattimaistuu. Tilapakkaamot ovat aikaisempaa suurempia, mikä tuo tehokkuutta koko kasvintuotantoketjuun. Tämä kehitys näkyy myös paikkansa kylvösiemenmarkkinoilla vakiinnuttaneella Siementila Salolla Mellilässä.
Siementilan sopimustuotantoala on kasvanut jo 1 500 hehtaariin. Omaa siementuotantoa on lisäksi noin 350 hehtaarin alalla.
Siementilan uudehkon toimistorakennuksen neuvotteluhuoneessa leijuu vahva, sukupolvelta toiselle periytyvä yrittäjyyden henki. Maatilan 1990-luvun alussa ostaneet ja kylvösiementoiminnan aloittaneet yrittäjät Markku ja Päivi Salo ovat edelleen osakeyhtiömuotoisen yrityksen osaomistajia, molemmat kymmenen prosentin osuudella.
Päävastuu ja -omistajuus Siementila Salo Oy:ssä on nyt veljeksillä, Niilo ja Santeri Salolla. Heidän omistusosuutensa on yhteensä 80 prosenttia. Maatilan ja siemenpakkaamon sukupolvenvaihdos tapahtui viime vuonna.
Veljeskvartetin kaksi muuta jäsentä tekevät yritykselle töitä. Kauppatieteitä opiskeleva Lauri Salo osallistuu tilan töihin kokopäiväisesti ja vastaa erityisesti markkinoinnista, muun muassa jokavuotisista viljelijäpäivistä. Automaatiodiplomi-insinööriksi kouluttautunut Panu Salo on ollut asentamassa siemenpakkaamon laitteita ja ohjelmoimassa tuotantoprosessia toimivaksi.
Päivin sylissä pöydän ääressä istuu tomerana myös seuraavan sukupolven edustaja, Santerin 1,5-vuotias Elviira.
– Tilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle selkeni jo yli kymmenen vuotta sitten, joten olemme tehneet investointeja maatilaan ja pakkaamoon pitkällä tähtäimellä, Markku Salo kertoo.
– Yhtäkään vuotta ei ole jäänyt väliin, ettemme olisi rakentaneet uutta tai korjanneet vanhaa tai hankkineet lisää peltoa. Se on näkynyt myös kovana työtahtina, Päivi täydentää.
Siementila Salolla on investoitu tuotantorakennusten ja -laitteistojen lisäksi omistajien osaamiseen. Niilo ja Santeri Salo ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa agronomeiksi. Niilon pääaine oli ekonomia ja Santerin maatalousteknologia. Uusien omistajien osaamisen ansiosta yrityksen työnjako on selkeytynyt. Jokaisella on omat erikoisalueensa, vaikka töitä tehdään ristiinkin.
Niilo Salo toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana ja vastaa myynnistä, pakkaamon toiminnasta ja sopimustuotannosta. Santeri Salon vastuulla ovat tilan peltoviljely, paperityöt ja lajikkeiden koetoiminta.
Markku Salo on vahvasti mukana myynnissä ja asiakaspalvelussa. Monet asiakkaat soittavat vanhasta tottumuksesta edelleen hänelle. Päivi Salo hoitaa yrityksen talousasioita ja pyörittää "henkilöstöravintolaa". Oman perheen jäsenten lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi kokoaikaista työntekijää ja yksi kesäharjoittelija.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
Nojosniemen tilan yrittäjät päättivät erikoistua, aloittaa oman tuotevalmistuksen ja suoramyynnin. Niistä löytyivät kannattavuuden avaimet.
Ruuan nouto- ja myyntiautomaateista voi myydä suoraan liki kaikenlaisia tuotteita. Kannattavuus edellyttää kunnon tuotevalikoimaa ja hyvää sijaintia.
Maatalousverotuksessa hyväksytään maatilan sivutoiminnaksi laaja kirjo yritystoimintaa. Kun sivutoiminnan liikevaihto kasvaa isoksi, se on eriytettävä omaksi tulolähteekseen.
Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan? Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä…
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
