Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
Kylvösiemenkauppa ammattimaistuu. Tilapakkaamot ovat aikaisempaa suurempia, mikä tuo tehokkuutta koko kasvintuotantoketjuun. Tämä kehitys näkyy myös paikkansa kylvösiemenmarkkinoilla vakiinnuttaneella Siementila Salolla Mellilässä.
Siementilan sopimustuotantoala on kasvanut jo 1 500 hehtaariin. Omaa siementuotantoa on lisäksi noin 350 hehtaarin alalla.
Siementilan uudehkon toimistorakennuksen neuvotteluhuoneessa leijuu vahva, sukupolvelta toiselle periytyvä yrittäjyyden henki. Maatilan 1990-luvun alussa ostaneet ja kylvösiementoiminnan aloittaneet yrittäjät Markku ja Päivi Salo ovat edelleen osakeyhtiömuotoisen yrityksen osaomistajia, molemmat kymmenen prosentin osuudella.
Päävastuu ja -omistajuus Siementila Salo Oy:ssä on nyt veljeksillä, Niilo ja Santeri Salolla. Heidän omistusosuutensa on yhteensä 80 prosenttia. Maatilan ja siemenpakkaamon sukupolvenvaihdos tapahtui viime vuonna.
Veljeskvartetin kaksi muuta jäsentä tekevät yritykselle töitä. Kauppatieteitä opiskeleva Lauri Salo osallistuu tilan töihin kokopäiväisesti ja vastaa erityisesti markkinoinnista, muun muassa jokavuotisista viljelijäpäivistä. Automaatiodiplomi-insinööriksi kouluttautunut Panu Salo on ollut asentamassa siemenpakkaamon laitteita ja ohjelmoimassa tuotantoprosessia toimivaksi.
Päivin sylissä pöydän ääressä istuu tomerana myös seuraavan sukupolven edustaja, Santerin 1,5-vuotias Elviira.
– Tilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle selkeni jo yli kymmenen vuotta sitten, joten olemme tehneet investointeja maatilaan ja pakkaamoon pitkällä tähtäimellä, Markku Salo kertoo.
– Yhtäkään vuotta ei ole jäänyt väliin, ettemme olisi rakentaneet uutta tai korjanneet vanhaa tai hankkineet lisää peltoa. Se on näkynyt myös kovana työtahtina, Päivi täydentää.
Siementila Salolla on investoitu tuotantorakennusten ja -laitteistojen lisäksi omistajien osaamiseen. Niilo ja Santeri Salo ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa agronomeiksi. Niilon pääaine oli ekonomia ja Santerin maatalousteknologia. Uusien omistajien osaamisen ansiosta yrityksen työnjako on selkeytynyt. Jokaisella on omat erikoisalueensa, vaikka töitä tehdään ristiinkin.
Niilo Salo toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana ja vastaa myynnistä, pakkaamon toiminnasta ja sopimustuotannosta. Santeri Salon vastuulla ovat tilan peltoviljely, paperityöt ja lajikkeiden koetoiminta.
Markku Salo on vahvasti mukana myynnissä ja asiakaspalvelussa. Monet asiakkaat soittavat vanhasta tottumuksesta edelleen hänelle. Päivi Salo hoitaa yrityksen talousasioita ja pyörittää "henkilöstöravintolaa". Oman perheen jäsenten lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi kokoaikaista työntekijää ja yksi kesäharjoittelija.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
