Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta.
Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita ojitettiin puun kasvun lisäämiseksi, nyt ojat pitäisi tukkia ja saattaa suot entiseen tilaan. Onneksi siitä ei ole tehty pakkoa. Tunnettu metsäprofessori Matti Kärkkäinen on iso metsänomistaja, ja siinä ominaisuudessa oli tullut hankkineeksi Pielavedeltä merkittävän suoalueen. Hän oli päätynyt ojittamaan sen. Joku oli tehnyt asiasta tutkintapyynnön. Juttu eteni oikeuskäsittelyyn, jossa professori veti pitemmän korren. Ojittaa saa, jollei likaa vesiä alajuoksulla. Oliko kuitenkin syyhyttä lähdetty saunaan?
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
