Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta.
Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita ojitettiin puun kasvun lisäämiseksi, nyt ojat pitäisi tukkia ja saattaa suot entiseen tilaan. Onneksi siitä ei ole tehty pakkoa. Tunnettu metsäprofessori Matti Kärkkäinen on iso metsänomistaja, ja siinä ominaisuudessa oli tullut hankkineeksi Pielavedeltä merkittävän suoalueen. Hän oli päätynyt ojittamaan sen. Joku oli tehnyt asiasta tutkintapyynnön. Juttu eteni oikeuskäsittelyyn, jossa professori veti pitemmän korren. Ojittaa saa, jollei likaa vesiä alajuoksulla. Oliko kuitenkin syyhyttä lähdetty saunaan?
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digitilaus alk. 7,42€/kk
Oletko jo tilaaja?
Eri-ikäisrakenteisella metsänhoidolla haetaan parasta pitkän aikavälin tuottoa. Metsänhoitotapaan innostunut metsänomistaja katsoo asiaa myös maisemallisesta, riistanhoidollisesta ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Puolet Suomen metsistä siirtyy nuoremmalle sukupolvelle vasta perinnönjaon kautta. Onnistunut omistajanvaihdos olisi helpompi toteuttaa, kun kaikki osapuolet ovat vielä elossa.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Kun taimikot ehtivät muuttua tiheiköiksi, tietää se lisätyötä ja kustannuksia. Metsäkeskuksen Tiheiköstä metsäksi -työnäytöksessä esiteltiin vaihtoehtoja pusikoituneen nuoren metsän hoitoon.