Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Maanmittauslaitos tilastoi rekisteröityjä, pelkästään metsämaata sisältäviä, rakentamattomia ja yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja. Tiedot päivittyvät tilastoihin vähintään kuukauden viiveellä, eli alkuvuodesta 2026 tilastoihin päivittyy vielä loppuvuonna tehtyjä kauppoja.
Tammi–marraskuulta 2025 tilastoon ehti 3 932 metsäkiinteistön kauppaa, joka oli noin 140 kauppaa enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Näiden vuoden 2025 metsäkauppojen hehtaarihinnan keskiarvo oli 4 778 euroa ja mediaanihinta 4 391 euroa.
Vertailun vuoksi koko vuoden 2024 vastaavat luvut olivat 4 531 ja 4 007 euroa hehtaarilta. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin yhteensä 4 240 metsäkauppaa.
Oheisen kartan maakuntakohtaiset tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 5.1.2026. Niissä ovat maakunnassa maksetut metsähehtaarin mediaanihinnat, kauppojen lukumäärät ja kauppojen keskimääräiset hehtaarialat tammikuusta marraskuuhun 2025.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä arvoa. Se kuvaa tyypillisintä arvoa keskiarvoa paremmin erityisesti silloin, kun lukuja on joukossa vähän.
Vuoden 2024 tapaan selvästi eniten metsämaakauppoja tehtiin vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaalla, 585 kappaletta. Tosin vuoden 2024 vastaavaan aikaan kauppoja oli ehtinyt tilastoitua maakunnassa jo noin 600. Myös kauppamäärien kakkos- ja kolmossijat olivat samat kuin edellisvuonna, nyt Lapissa metsä vaihtoi omistajaa 369 kertaa ja Etelä-Pohjanmaalla 361 kertaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta. Vuosi
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
