Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Maanmittauslaitos tilastoi rekisteröityjä, pelkästään metsämaata sisältäviä, rakentamattomia ja yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja. Tiedot päivittyvät tilastoihin vähintään kuukauden viiveellä, eli alkuvuodesta 2026 tilastoihin päivittyy vielä loppuvuonna tehtyjä kauppoja.
Tammi–marraskuulta 2025 tilastoon ehti 3 932 metsäkiinteistön kauppaa, joka oli noin 140 kauppaa enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Näiden vuoden 2025 metsäkauppojen hehtaarihinnan keskiarvo oli 4 778 euroa ja mediaanihinta 4 391 euroa.
Vertailun vuoksi koko vuoden 2024 vastaavat luvut olivat 4 531 ja 4 007 euroa hehtaarilta. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin yhteensä 4 240 metsäkauppaa.
Oheisen kartan maakuntakohtaiset tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 5.1.2026. Niissä ovat maakunnassa maksetut metsähehtaarin mediaanihinnat, kauppojen lukumäärät ja kauppojen keskimääräiset hehtaarialat tammikuusta marraskuuhun 2025.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä arvoa. Se kuvaa tyypillisintä arvoa keskiarvoa paremmin erityisesti silloin, kun lukuja on joukossa vähän.
Vuoden 2024 tapaan selvästi eniten metsämaakauppoja tehtiin vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaalla, 585 kappaletta. Tosin vuoden 2024 vastaavaan aikaan kauppoja oli ehtinyt tilastoitua maakunnassa jo noin 600. Myös kauppamäärien kakkos- ja kolmossijat olivat samat kuin edellisvuonna, nyt Lapissa metsä vaihtoi omistajaa 369 kertaa ja Etelä-Pohjanmaalla 361 kertaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Otsikon sanonta pitää paremmin paikkansa kuin moni saattaa arvatakaan. Harva sananlasku on syntynyt tyhjästä ja syvempi merkitys voi paljastua silloin, kun elämä alkaa kunnolla koetella.Menestyminen erityisesti maataloudessa ei ole vain tuotantotekniikkaa, tukipolitiikkaa tai investointilaskelmia. Se on kokonaisvaltaista itsensä rakentamista. Henkisesti, fyysisesti, mentaalisesti ja jopa kvanttitasolla. Jos nämä eivät tue toisiaan, sanon suoraan: tässä synkkien pilvien
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
