Ilmaston lämpeneminen on parantanut suomalaisen maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Sama kehitys jatkuu, mutta sään ääri-ilmiöihin pitää varautua.
Pääjohtaja ja professori Petteri Taalas on seurannut tutkijana yli 40 vuotta ilmaston muuttumista. Hän on tullut tunnetuksi puolueettomana lausuntojen antajana, joka ei sekoita tunteita faktoihin.
Taalas aloitteli tutkijanuraansa 1990-luvun alun Silmu-projektissa, jossa arvioitiin ilmastonmuutoksen vauhtia tulevina vuosikymmeninä. Laskelmat lämpötilan noususta ja kasvukauden pitenemisestä osuivat hämmästyttävän hyvin kohdalleen.
– Keskilämpötilojen muutos on melko helppoa ennustaa. Sään ääri-ilmiöitä ja kosteusoloja on hankalampi ennakoida, Taalas sanoo.
– Keskilämpötila on noussut Suomessa vuodesta 1990 lähtien kolme astetta. Meillä ilmasto lämpenee noin kaksinkertaisella, talviaikana kolminkertaisella, nopeudella verrattuna Keski-Eurooppaan ja sitä eteläisempiin maihin.
Taalas on turhautunut ilmastonmuutoksen kieltäjiin, koska kehityskulku on selkeästi nähtävissä. Yhtä lailla hän on turhautunut ilmastonmuutoksen suurentelijoihin. Taalas oli aluksi Suomen hallituksen perustaman tiedepohjaisen Ilmastopaneelin jäsen. Paneelin toiminta ei ollut Taalaksen mielestä puolueetonta ja tiedeperusteista, ja hän erosi paneelin jäsenyydestä muutaman vuoden jälkeen.
Suomalaisten metsien kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Taalas näkee yhdeksi syyksi ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen. Myös peltoviljely on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen haitat ovat olleet Suomessa vähäiset, mutta tilanne todennäköisesti muuttuu.
– Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Esimerkiksi kevään kuivuusjaksot lisääntyvät. Ääri-ilmiöillä on tasaista lämpenemistä suurempi vaikutus viljelykasvien satoihin.
– Kannattaa selvittää, voisiko peltojen vesitalouden varmistamiseksi tehdä joitain pitkäaikaisia investointeja. Kannattaa panostaa myös peltojen hiilensidontaan. Koko ruokaketju edellyttää hiilipäästöjen vähentämistä. Tehokas hiilensidonta parantaa pitkällä tähtäimellä maatalouden kannattavuutta, Taalas vakuuttaa.
Taalas muistuttaa, että ilmaston lämpeneminen tuo hyötyjen lisäksi tuholais-, kasvitauti- ja rikkakasviriskejä.
Taalaksen urakehitys on ollut vauhdikas. Hänet valittiin Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi 41-vuotiaana vuonna 2002. Suomalainen ilmatieteen tutkimus on noussut Taalaksen johtaja-aikana maailman kärkeen.
– Olemme olleet kehittämässä monien kehittyvien maiden sääennustusjärjestelmiä ja vetäneet monia eurooppalaisia kehitysprojekteja. Suomalainen sää- ja ilmasto-osaaminen on erittäin korkeatasoista ja arvostettua.
Taalas toimi vuosina 2016–2023 YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerinä Sveitsin Genevessä. Hän suoraviivaisti WMO:n toiminnan keskustelukerhosta aktiiviseksi ilmatieteen kehittäjäksi.
– Sääennusteilla on esimerkiksi Afrikan valtioissa paljon suurempi merkitys kuin Euroopassa. Pitkien sääennusteiden avulla viljelijät pystyvät tekemään viisaita kasvivalintoja. Pitkät sääennusteet osuvat trooppisissa maissa paremmin kohdalleen kuin täällä pohjoisessa, jossa matalapaineet liikkuvat nopeasti.
Suomen leveysasteilla on tapahtunut muutos siinä, että säätilat pysyvät pidempään samanlaisina. Esimerkiksi helle- tai pakkaskaudet saattavat jämähtää paikoilleen useiksi viikoiksi.
"Ongelman ratkaisun ydin on fossiilisista polttoaineista luopuminen niin Suomessa kuin globaalisti, sillä 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy maakaasun, kivihiilen ja öljyn käytöstä."
Suomessa on moitittu hiilitaselaskelmien epätarkkuutta. Taalas yhtyy kritiikkiin osittain.
– Nykyiset hiilitaselaskelmat perustuvat simulaatiomalleihin, joihin maaperän päästöt tuovat suurta epävarmuutta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kehittämässä uudessa laskentamallissa yhdistetään maan pinnalla tehtävät mittaukset ja satelliiteista saatava tieto kasvihuonekaasuista. Jatkossa hiililaskennat perustuisivat siten oikeisiin havaintoihin, eivät pelkkiin laskentamalleihin. Uusi malli valmistuu vuoden loppuun mennessä. Malli tekee eri maiden hiilitaselaskelmat vertailukelpoisiksi.
Taalaksen mielestä on selvää, ettei Suomi saavuta hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2035 mennessä. Ruotsissa tavoite on asetettu vuoteen 2045 ja samaa Taalas ehdottaa Suomellekin.
– Maankäytön muutoksilla ei saavuteta sitä tulosta, joka sille on asetettu. Ongelman ratkaisun ydin on fossiilisista polttoaineista luopuminen niin Suomessa kuin globaalisti, sillä 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy maakaasun, kivihiilen ja öljyn käytöstä.
Petteri Taalas elää kuten opettaa. Kotoa Espoon Nuuksiosta kertyy matkaa työpaikalle 26 kilometriä ja matka taittuu usein sähköavusteisella polkupyörällä.
– Olemme vaimoni kanssa todella innostuneita pyöräilystä. Genevessä töissä ollessani poljin 15 000 kilometriä vuodessa.
Toinen intohimo löytyy luonnosta. Pääjohtaja metsästää ja kalastaa. Kaikki luonnonilmiöt kiinnostavat.
– Asuinpaikka Nuuksiossa ja mökki Puumalassa tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkkailla Suomen hienoa luontoa. Aloitin tutkijanurani meribiologian puolelta ja siksi Saimaa ja muutkin vesistöt kiehtovat edelleen. Yhtä lailla Lappikin on mielimaisemaani.
Kiinnostus luontoon oli osasyy Taalaksen ilmatieteilijän uraan. Hän opiskeli aluksi fysiikkaa Helsingin yliopistossa. Hänestä piti tulla hydrologi eli vesitutkija.
– Fysiikan laitoksella oli kuitenkin hieman kolkko ilmapiiri. Ilmatieteen puolella tuntui olevan paljon rennompaa ja niinpä vaihdon opiskelusuuntaa.
Pääjohtaja Taalas on edelleen Ilmatieteen laitoksen toimitalossa tarmoa täynnä. Innostus omaan työhön on helposti havaittavissa, vaikka kiireinen aikataulu joskus painaa.
– Parhaillaankin on menossa niin monta mielenkiintoista kehittämis- ja tutkimushanketta, että ajattelin kyllä viihtyä täällä henkilöstön harmina vielä muutamia vuosia, Taalas naurahtaa.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Syysöljykasvien kylvö onnistuu monella eri tavalla. Tärkeintä on saada syksyllä aikaan sopivan tiheä ja rehevä kasvusto, jolla on talvesta selvittyään hyvät eväät sadontuottoon. Lasse Matikainen, Risto Tupi ja Mikko Kaase kertovat viljelykokemuksistaan.
Punkalaitumelainen Levoniemen tila kuuluu välikasvien käytön uranuurtajiin Suomessa. Puinnin jälkeen syksyllä kylvettävät välikasvit ovat tuoneet uutta kasvupuhtia peltoon ja keskimäärin tuhannen kilon sadonlisän hehtaarilta.
Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Luonnonarvokauppa herättää kasvavaa kiinnostusta maanomistajissa, yrityksissä ja luonnonhoidon asiantuntijoissa. Osapuolet voivat sopia keskenään suojelutoimista ja niistä maksettavista korvauksista. Hyvinkäällä on yksi ensimmäisistä toteutetuista kohteista.
Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
