Syysöljykasvien kylvö onnistuu monella eri tavalla. Tärkeintä on saada syksyllä aikaan sopivan tiheä ja rehevä kasvusto, jolla on talvesta selvittyään hyvät eväät sadontuottoon. Lasse Matikainen, Risto Tupi ja Mikko Kaase kertovat viljelykokemuksistaan.
Syysrapsi pitäisi kylvää heinä–elokuun vaihteessa, ohjeistaa somerolainen viljelijä Lasse Matikainen. Hän puhuu 15 vuoden syysrapsin viljelykokemuksella.
Syysöljykasvien kylvöikkuna on kapea. Riittävän aikainen kylvö, viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla, on erityisen tärkeää syysrapsille. Syysrypsin voi kylvää vielä hieman myöhemminkin.
Aikainen kylvö takaa syysöljykasveille niiden satopotentiaalin, koska nuppuaiheet muodostuvat jo syksyllä. Lämpösummaa pitäisi kylvön jälkeen kertyä vielä 450–500 astetta, jotta kasvi ehtii riittävän isoksi.
– Kun esikasvi on puitu ja on sopiva säärako, kaikki muut hommat pitää hetkeksi jättää ja keskittyä syysöljykasvien kylvöön, toteaa Harjavallassa ja Kokemäellä syysöljykasveja viljelevä Risto Tupi.
Aikainen kylvö rajoittaa syysöljykasvien mahdollisia esikasveja. Matikainen on todennut parhaaksi esikasviksi kaksivuotisen apila-sinimailasnurmen. Nurmi lopetetaan glyfosaatilla heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen pelto kynnetään heinäkuun lopussa. Kylvömuokkauksen Matikainen tekee välittömästi kynnön jälkeen jyrsimellä ja kylvää heti perään.
– Nurmen kanssa kylvössä ei tule kiire. Puna-apilavaltainen nurmi antaa syksyllä syysrapsille myös typpeä, jolloin lannoitusta voi hieman vähentää.
Risto Tupi pyrkii kylvämään syysöljykasvit aina puitavan satokasvin jälkeen. Yleensä esikasvina on herne tai aikainen syysvehnä. Näin hän välttää nollavuoden ennen syysöljykasvia. Joskus oikeasta kylvöikkunasta joutuu hieman joustamaan sadontuoton tai talvehtimisen kustannuksella.
Esikasvin kasvinsuojeluaineiden kanssa on oltava öljykasveilla tarkkana. Osa viljojen rikka-aineista voi vioittaa kehittyviä öljykasvin taimia.
– Riski lisääntyy erityisesti kevyillä mailla ja kevyessä muokkauksessa. Meillä on ollut vioituksia Hussar Plusin ja Mateno Duon kanssa, Tupi listaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.…
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun…
