Todennäköisesti lähes jokainen maa- tai metsätilalla varttunut nuori on jossain vaiheessa miettinyt, voisiko hänestä tulla kotitilansa jatkaja ja minkä takia yrittäjäksi kannattaisi tai ei kannattaisi ryhtyä. Alan ja yrityksen tulevaisuudennäkymät lienevät yksi ratkaisevimmista tekijöistä pohdinnoissa. Sukupolvenvaihdosten määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosien aikana. Kehityksen takana on useita tekijöitä rakennemuutoksesta maatalouden heikkoon kannattavuuskehitykseen ja rahoituksen haasteisiin.
Samaan aikaan esimerkiksi elinajanodotteen piteneminen, aktiivisten työvuosien lisääntyminen ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet viljelijän työuran jatkumisen entistä pidempään. Tilastokeskuksen mukaan viljelijöiden keski-ikä on noussut vuosien 2000 ja 2021 välillä 47 vuodesta 53 vuoteen. Saman ajanjakson aikana yli 65-vuotiaiden viljelijöiden osuus kaikista viljelijöistä on noussut viidestä prosentista lähes 20 prosenttiin. Tilastot kertovat, että nuoria viljelijöitä tarvitaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Sähkökäyttöiset työkoneet tulevat vääjäämättä yleistymään maatiloilla ja elintarviketuotannossa. Etunenässä ovat pienkuormaajat, joilla voi työskennellä useita tunteja yhdellä latauksella.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
