Uudet koetulokset osoittavat, että nurmen typpilannoitus näkyy sadon määrässä selvästi paremmin kuin aikaisemmin. Nurmi siis käyttää typen sadonmuodostukseen.
Tällä hetkellä käytössä olevien nurmen typpilannoituksen satovastekäyrien aineisto on pääosin peräisin 1960–1970-luvuilta. Sen jälkeen on moni asia muuttunut: viljeltävät lajikkeet, viljelytekniikka ja sää. Kasvukausi on pidentynyt ja talvet leudontuneet.
”Siksi halusimme päivittää tilanteen. Halusimme selvittää, paljonko typpeä nurmi pystyy nykytilanteessa hyödyntämään”, tutkija Maarit Hyrkäs Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Kolmivuotisissa kokeissa sekä Maaningalla että Ruukissa tutkittiin Nuutti- ja Grinstad-timotein sekä Valtteri-nurminadan puhdaskasvustojen satoja.
Typpilannoituksen lisääntyessä nurmisato tietysti kasvaa. Kun typpeä lisätään tarpeeksi paljon, satokäyrä ei enää kasva, vaan se tasoittuu ja lopulta se kääntyy alaspäin.
Vanhat satovastekäyrät kivennäismailta tasoittuvat ja kääntyvät alasuuntaan runsaan 300 typpikilon kohdalla. Sen jälkeen typen lisääminen ei ole tuonut lisäsatoa.
Uusissa kokeissa käyrä taittuu alas paljon isompien typpimäärien kohdalla, noin 400 typpikilossa.
Tällainen määrä ei tietenkään ole nykysäännöksillä mahdollinen. Nitraattiasetuksen yläraja on 250 typpikiloa hehtaarille vuodessa. Ympäristökorvausjärjestelmä sallii vähämultaiselle ja multaville maille kolmella niitolla 240 typpikiloa hehtaarille vuodessa.
Huomattavaa on, että ProAgrian Lohkotietopankin mukaan keskimäärin tiloilla käytetään typpeä 155 kiloa hehtaarille vuodessa.
”Koeaineistossa typen käytön optimi on selvästi nykyistä rajoitusta korkeammalla. Taloudellinen optimi on biologista matalampi, mutta sekin on korkea. Näyttää siltä, että silloin kun olot ovat kohdallaan, nurmi kykenee hyödyntämään enemmänkin typpeä kuin tällä hetkellä saa antaa”, Maarit Hyrkäs summaa.
Myös koko typen satovastekäyrä on erimuotoinen kuin vanhojen koetulosten perusteella piirretty. Pienelläkin typpilannoituksella nurmi tuottaa paremman satovasteen kuin aikaisemmin.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
Verkatakkilan tilan yrittäjät tapasivat toisensa kauppatieteen opintojen parissa. Liiketaloudellinen ajattelu näkyy kasvinviljelytilan johtamisessa.
