Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pohjois-Karjalan Siemen on Tilasiemen-ketjuun kuuluva pakkaamo Liperissä. Sen omistajat Riikka ja Osmo Koponen viljelevät itsekin siemeniä 215 hehtaarin tilallaan.
Lähes puolet peltoalasta, noin 90 hehtaaria, on vuosittain nurmisiementuotannossa. Sen lisäksi tilalla tuotetaan viljoja, hernettä ja rypsiä.
”Toki nurmisiemenet ovat haastavia, mutta ehkä juuri siksi mielenkiintoisia. Riski on iso – vilja olisi varmempi, mutta onnistuessaan tämä on hyvä valinta. Onhan hullunkurista tuoda ulkomailta siementä, jota voi meilläkin tuottaa”, Osmo Koponen sanoo.
Pakkaamona Koposet viljelyttävät siementä 850 hehtaarilla. Siitä nurmen siementä on noin kolmannes, viime kesänä oli 240 hehtaaria: timoteita, nurminataa, ruokonataa ja puna-apilaa.
Pakkaamossa käsitellään vuosittain yli sata tonnia nurmen siementä. Viljan siementä kunnostetaan ja säkitetään 1 500–2 000 tonnia.
”Silti olemme nurmensiemenessä oston puolella. Tämä on nurmialuetta ja nurmensiementä kysytään.”
Nurmisiemenen tuottajia kaivattaisiin lisää. Erityisesti natojen viljelyä pidetään riskaabelina, tuottajista on selvä pula.
Nurmisiementen vuosittainen satovaihtelu on hurjaa. Edelliskesänä Koponen pui neljän hehtaarin ruokonata-alaltaan yhteensä 3 700 kiloa. Tänä vuonna ruokonataa oli 12 hehtaaria, mutta kokonaissato jäi pienemmäksi.
”Vuonna 2015 saatiin tosi hyvä sato. Timoteista saimme 900 kiloa hehtaarilta. Johtuisiko hyvä tulos siitä, että kevät oli tosi hidas ja kostea? Nata tekee siemenaiheet jo edellisenä syksynä, mutta tuolloin se lähti hyvään kasvuun. Tänä vuonna kevät oli kuiva ja eteni nopeasti”, Koponen pohtii.
Hän lannoittaa nurmisiemenet jaetusti kahdessa osassa: ensimmäisen kerran ennen kylvöjä, ja toisen kerran kylvöjen jälkeen. Aikaeroa tulee parisen viikkoa. Kokonaistyppimäärä on 80–90 kiloa hehtaarille. Tänä kesänä hän jakoi siitä puolet kummassakin lannoituksessa. Natojen syyslannoituskin kiinnostaisi, jos löytyisi sopiva tuote.
Onnistunut nurmisiemenen viljely lähtee peltojen kunnostuksesta. Kalkitus ja toimiva ojitus ovat peruskauraa. Sen lisäksi peltolanalla tasataan painanteet pois.
”Vesipainanne voi näyttää pieneltä eikä satoero ehkä näy silmällä, mutta lopputuloksessa koko lohkon sadossa se näkyy.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
