Uudet rikkakasvit ja vieraslajit ovat kasvutavoiltaan totutusta poikkeavia, ne siementävät runsaasti ja leviävät helposti. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin, ja monimuotoinen, huonommissakin oloissa viihtyvä rikkakananhirssi hyötyy lämmöstä. Tarkkana on oltava, vaikka ajattelisikin, ettei rikkakananhirssiä löydy omilta lohkoilta.
Pohjoisen satokasvit ovat maissia lukuun ottamatta C3-kasveja, mutta rikkakananhirssi on C4-kasvi. Se tarkoittaa, että yhteyttäessään rikkakananhirssi sitoo ilmasta hiiltä nelihiiliseen yhdisteeseen myös kuumissa olosuhteissa. Rikkakananhirssi yhteyttää lämpimässä viljelykasvejamme tehokkaammin ja kasvaa nopeasti, vaikka viljelykasvi kärsisi lämmöstä tai kuivuudesta. Siten rikkakananhirssi valtaa alaa heikosti kasvavalta kasvustolta ja peittää sen alleen.
Aluksi rikkakananhirssi yleistyi Etelä-Suomessa, mutta siitä on tehty havaintoja jo Kemin korkeudella. Leviäminen on nopeaa, koska yhdestä kasviyksilöstä voi tulla jopa 40 000 siementä. Niitä levittävät linnut ja sorkkaeläimet, mutta myös muokkauskoneet ja puimurit. Siksi ensimmäiset havainnot voivat olla juuri päisteissä tai lohkon sisäänajojäljessä.
Rikkakananhirssi itää keväällä viljelykasvia hitaammin, koska se tarvitsee korkeamman lämpösumman kuin perinteiset viljelykasvimme. Ongelman kehittymistä ei välttämättä huomaa, jos kasvinsuojelun toteuttaa hyvin aikaisessa vaiheessa eikä kevät ole normaalia lämpimämpi. Rikkakananhirssillä on kuitenkin itämishuippuja ja kasvupyrähdyksiä eri tavoin kuin viljelykasveillamme, joten tilannetta täytyy seurata jatkuvasti.
Keväällä 2024 tehtiin lämpimien säiden ansiosta ensimmäisiä havaintoja rikkakananhirssistä jo toukokuun lopulla. Vieraslaji hyödyntää typpeä muita kasveja tehokkaammin, ja lisäksi se erittää maahan kemiallisia yhdisteitä, jotka haittaavat muiden kasvien kasvua.
Huolehtimalla kylvösiemenerien puhtaudesta lajittelun ja silmämääräisen tarkastelun avulla voi auttaa omien lohkojen puhtaana pysymistä. Rikkakananhirssin siemen on pieni, se tarttuu helposti muihin siemeniin ja leviää tilalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toimintatavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen lakiesityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin
