Öljypellavan jalostajat kaipaavat lisää innokkaita viljelijöitä. Lisäsopimuksia ollaan lähivuosina valmiita tekemään tuhannelle hehtaarille.
Öljypellavan viljelyala on viime vuosina vaihdellut 1 000–2 000 hehtaarissa. Kotimaiselle pellavalle olisi suurempi tarve. Nyt käytetystä pellavasta suunnilleen puolet on tuotu ulkoa.
”Koko ajan on ollut vajausta kotimaisesta raaka-aineesta. Pellavatuotteiden menekki kasvaa, joten raaka-aineen tarvekin kasvaa”, Linseedin viljelypäällikkö Heikki Lahti-Kala sanoo. Tilanne on sama kaikilla Öljypellavayhdistykseen kuuluvilla pellavaöljyn jalostajilla. Tuotteissa käytettäisiin mieluummin kotimaista kuin tuontipellavaa. Sen öljyn laatu kun on parempaa.
Öljypellavan viljely on sopimustuotantoa. Sen hinta ei heilahtele samalla lailla kuin viljalla. ”Sopimus takaa sadolle varman menekin määrättyyn hintaan”, Lahti-Kala muistuttaa.
”Tällä hetkellä pellavan kilpailukyky on erittäin hyvä.” Kun viljan hinta on alhaalla, tiloilla aletaan miettiä muitakin kasveja.
Viljelykiertoon viljan välikasviksi pellava sopii erinomaisesti. Se katkaisee viljojen tautiriskiä ja parantaa maan rakennetta. ”Tutkimusten mukaan sen välikasviarvo on lähellä rypsin arvoa”, Lahti-Kala sanoo.
Pellava on vaatimaton kasvi. Sen vaatimat tuotantopanostukset ovat pienemmät kuin viljalla. Typpilannoitusta se tarvitsee noin 45–60 kiloa hehtaarille. Kasvinsuojelussa tautiruiskutukset saa unohtaa, vain rikkakasveja täytyy käydä torjumassa. Ympäristöystävällinen kasvi siis.
Entä puinti? ”Sitä kohtaan on kieltämättä määrättyjä pelkotiloja. Mutta kun asiaa valmistelee jo keväällä ja kylvää pellavan ensimmäisenä aikaisille lohkoille, pääsee myös puimaan ajoissa. Syksyllä on oleellista käyttää kuivat ja aurinkoiset päivät pellavan puintiin. Silloin se onnistuu, ja niin pellavanviljelijät tekevätkin.”
Sopimustuottajia ei jätetä yksin. Viljelytietoa ja kylvösiemeniä saa parhaiten ottamalla yhteyttä suoraan öljypellavaa jalostaviin yrityksiin. Viljelypäälliköt kertovat, miten pellavan viljelyssä onnistuu. Keväällä järjestetään viljelijäkoulutuksia, ja uusien viljelijöiden pelloilla käydään kesän mittaan katsomassa kasvustoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä. Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
Maatilojen investointiproblematiikka on ollut viime vuosina vahvasti esillä: miten turvata maatalouden ja -tilojen jatkuvuus? Asia on noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi ja merkittävimmäksi maa- ja metsätalouden laaja-alaisessa kentässä. Ammattimedian tuottaja on siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että saa päivittäin työkseen kaivella maataloussektorin eri puolia ja perehtyä aiheisiin. Lehden sisältöä työstäessä EU-politiikkaa käsittelevän jutun lause pysäytti perusteelliseen pohdintaan: "Tilakoosta
