Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Maatalousyrittäjä Kallepekka Toivonen katselee juuri puitua Calispero-kevätvehnäpeltoa Nurmijärven Nukarilla. Sadon määrä ja laatu miellyttävät, vaikka tarkat luvut eivät olekaan vielä tiedossa.
– Kylvin tämän lohkon itse kunnostamallani viime vuoden siemenellä. Tämänkin vuoden sadosta saa varmasti kylvösiemenen ensi vuodelle, Toivonen pohtii.
Hänellä on kylvösiemenen kunnostukseen oma lajittelija. Peittauksen Toivonen hoitaa yhteistyötilan peittauslaitteella.
– Mielelläni käytän uusiakin lajikkeita. Vaihdan viljalajikkeita keskimäärin viiden vuoden välein. Jos on huono satovuosi, käytän seuraavana vuonna sertifioitua siementä. Öljykasvien, kuminan, öljyhampun ja hybridirukiin siemenet ostan luonnollisesti aina kaupasta.
Toivonen on varsin tyypillinen suomalainen viljelijä. Noin 30 prosenttia vuosittain käytettävästä ruoka- ja rehukasvien kylvösiemenestä on kaupasta ostettua sertifioitua siementä. Karjatiloilla ostosiementä käytetään kasvitiloja enemmän, koska työaika kuluu eläinten parissa.
Toivosella on selvät kriteerit lajikkeiden valinnalle.
– Viljasta katson ensimmäiseksi lajikkeen laatuominaisuudet. Vehnällä pitää olla korkea valkuaispitoisuus ja sakoluku, ja kauran tärkein laatutekijä on korkea hehtolitrapaino.
Suomessa kylvösiemeneksi saa markkinoida vain Ruokaviraston valvonnassa tuotettua sertifioitua siementä. Valvonta ulottuu koko tuotantoketjuun pellolta kauppaan.
Sertifioimattoman siemenen myynti on siemenlain nojalla kielletty. Myynniksi luetaan myös maatilojen välinen siemen- ja vaihtokauppa.
Kylvösiemenenä voi käyttää myös tilalla tuotettua siementä, jota kutsutaan TOS-siemeneksi (tilan oma siemen). Oikeus TOS-siemenen käyttöön on kirjattu lakiin kasvinjalostajanoikeudesta.
Tilat maksavat suojattujen lajikkeiden käytöstä käyttöoikeus- eli TOS-maksun. Tiedot TOS-maksua varten kerätään maatalouden tukihakemuksista. Ruokavirasto toimittaa viljelijöiden tukihakemuksiin kirjaamat tiedot oman siemenen käytöstä Siemenkauppiaitten Yhdistykselle. Tietojen pohjalta lähetetään laskut viljelijöille ja tilitetään saadut rahat kasvinjalostajille tai heidän edustajilleen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Lokakuussa järjestetyt Maatalouskonemessut tarjosivat jälleen katsauksen alan uutuuksiin koneista kasvilajikkeisiin. Kiinnostusta messujen tarjontaa kohtaan riitti, ja väkeä oli liikkeellä suunnilleen yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Kiinnostus uusiin koneisiin ei kuitenkaan ole näkynyt konekaupassa. Viime vuodet ovat olleet varsin hiljaisia, kun tiukka taloustilanne on saanut itse kunkin miettimään hankintoja tarkkaan. Konekaupan verkkaisuus ei kuitenkaan tarkoita,…
Sastamalalainen Junttilan Tila Oy kulkee kylvösiemenkaupassa omia polkujaan. Yrityksessä tehdään nopeita ja rohkeita päätöksiä.
Pihallamme kulkee pipopäinen mies. Pipo on oranssi ja likainen. Päällään miehellä on tuulihousut ja villapaita, nekin pölyiset ja öljytahraiset. Työkenkien soljet läpsyttävät aukinaisina. Miehen ilme on rauhallisen päättäväinen. Pieni hymynkare kertoo kaiken olevan hyvin. Hän hakee portailta unohtuneen puhelimen ja astelee takaisin traktoriin. Askel on keveä. Traktori käynnistyy ja katoaa kärry perässään jonnekin ladon suuntaan.…
Tuusulalaisen Jouko Marttilan metsänhoitoa eivät ideologiat nuotita. – Hoidan metsiäni luonnon, kasvupaikan ja puuston rakenteen ehdoilla, en jonkun ideologian innostamana tai pakottamana, mies painottaa.
Maatilan arjessa päätöksenteko on jatkuvaa. Parhaat ratkaisut syntyvät, kun yrittäjä sovittaa yhteen sekä omat että tilan tarpeet. Talouden ja tavoitteiden lisäksi valintoihin vaikuttavat yrittäjän arvot, voimavarat ja elämäntilanne. Niiden tunnistaminen selkeyttää päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan tilan tulevaisuutta.
Maatalouden urakoitsijat kärsivät mobiiliyhteyksien häiriöistä sekä paikannuksen epätarkkuudesta. Kysyimme vahtolaiselta urakoitsijalta, miten hän on ratkaissut ongelmat.
