Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Vuoden 2024 lopussa päättyneessä Oulun yliopiston hankkeessa BITUPROP – Biokaasun tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla tutkittiin biokaasulaitoksen mädätysprosessia ja rakennettiin prosessimalli, joka voidaan sovittaa mille tahansa biokaasulaitokselle.
– Prosessimallin avulla laitoksen toiminnasta saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa ja siten myös optimoida sen toimintaa, esimerkiksi raaka- ja apuaineiden kulutusta, mädätysprosessin tehokkuutta, kaasuntuottoa ja -laatua sekä mädätejäännöksen ilmastopäästöjä, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.
Testilaitoksena tutkimuksessa käytettiin Viskaalin biokaasulaitosta Muhoksella.
– Optimoinnista hyötyy eniten juuri Viskaalin kaltainen laitos, jonka raaka-aineina on lannan ja nurmen tai rehun lisäksi mitä erilaisempia elintarviketeollisuuden jakeita teurasjätteistä juustoheraan, ja joiden määrät vielä vaihtelevat viikoittain, Österberg sanoo.
Optimointi ja ennustaminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän biokaasulaitoksen toiminnasta saadaan tietoa.
– Yksi tärkeimmistä tiedoista on laitokseen laitettavien raaka-aineiden eli syötteiden määrä ja koostumus, Österberg toteaa.
Yksinkertaisimmillaan prosessimallille annetaan nämä tiedot sekä tieto siitä, milloin ne on syötetty. Lisäksi prosessimallille tulee antaa kaasuntuotannon tiedot kunakin ajanhetkenä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
