Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Vuoden 2024 lopussa päättyneessä Oulun yliopiston hankkeessa BITUPROP – Biokaasun tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla tutkittiin biokaasulaitoksen mädätysprosessia ja rakennettiin prosessimalli, joka voidaan sovittaa mille tahansa biokaasulaitokselle.
– Prosessimallin avulla laitoksen toiminnasta saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa ja siten myös optimoida sen toimintaa, esimerkiksi raaka- ja apuaineiden kulutusta, mädätysprosessin tehokkuutta, kaasuntuottoa ja -laatua sekä mädätejäännöksen ilmastopäästöjä, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.
Testilaitoksena tutkimuksessa käytettiin Viskaalin biokaasulaitosta Muhoksella.
– Optimoinnista hyötyy eniten juuri Viskaalin kaltainen laitos, jonka raaka-aineina on lannan ja nurmen tai rehun lisäksi mitä erilaisempia elintarviketeollisuuden jakeita teurasjätteistä juustoheraan, ja joiden määrät vielä vaihtelevat viikoittain, Österberg sanoo.
Optimointi ja ennustaminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän biokaasulaitoksen toiminnasta saadaan tietoa.
– Yksi tärkeimmistä tiedoista on laitokseen laitettavien raaka-aineiden eli syötteiden määrä ja koostumus, Österberg toteaa.
Yksinkertaisimmillaan prosessimallille annetaan nämä tiedot sekä tieto siitä, milloin ne on syötetty. Lisäksi prosessimallille tulee antaa kaasuntuotannon tiedot kunakin ajanhetkenä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
