Kasvinviljelyn satojen kehittyminen ei ole ollut mairittelevaa. Keskisadot hiipuvat ja satokuilut kasvavat. Peltolohkojen tuotantokyvyssä on suuria eroja. Siinä piilee myös mahdollisuus.
Kaikilla lohkoilla ei ole samanlaista oikeutta tulla viljellyksi. ”Eikä korkeatuottoisten peltojen tule kärsiä keskiarvoistamisesta”, tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Luke kehittää PeltoOptimi-työkalua tuotannon kestävään tehostamiseen.
”Lähtökohtaisesti pelloilla on isoja eroja tuotantokyvyissä. On siis hyvä mahdollisuus tuotannon kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin”, Peltonen-Sainio toteaa.
Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia maankäytössä. Panokset pannaan sinne, mistä niistä saa parhaat vasteet. Huonoille lohkoille ei panoksia haaskata. Tämä ajatus voi olla vaikea hyväksyä.
PeltoOptimi on työkalu, jossa lohkot saavat pisteitä kolmivaiheisen prosessin avulla. ”Ensin huomioidaan lohkon koko, muoto, kaltevuus ja etäisyys tilakeskuksesta, seuraavaksi lohkon tuotantokyky ja vesistöjen läheisyys,ja viimeiseksi maalaji ja logistiset edut”, erikoistutkija Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Pisteiden perusteella lohkot luokitellaan ominaisuuksiltaan parhaisiin, heikonpuoleisiin ja erittäin heikkoihin sekä aivan pisteytyksen alkuvaiheessa myös erinomaisen ja heikohkon välille.
Työkalu on syntynyt mallintamalla viljelijöiden viljelytoimenpiteiden valintoja yli 200 000 peruslohkolla. Kyseessä ei ole tutkijoiden toivelista pellonkäytölle, vaan todelliset viljelijöiden tekemät valinnat.
”Työkalu auttaa viljelijää päättämään, mikä on kullekin lohkolle tuotannollisesti kannattavin käyttötarkoitus”, Jauhiainen kuvaa.
Pisteet osoittavat, sopiiko peltolohkon tuotantoa tehostaa kestävästi, ohjata laajaperäiseen tuotantoon vai jopa metsittää.
Työkalu joustaa tarvittaessa raja-arvoja muuttamalla, jos esimerkiksi kannustimet tukevat metsittämistä nykyistä merkittävästi paremmin. Toisaalta se on dynaaminen myös siksi, että laajaperäistetyt lohkot voivat palata kestävästi tehostettavien lohkojen piiriin, jos ne palautuvat ongelmistaan lepuuttamisen tai perusparannusten myötä.
Työkalu valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.
Pirjo Peltonen-Sainio muistuttaa, että tehokkuuden vastakohta on tehottomuus. Tehokkuus voi herättää negatiivisia mielleyhtymiä takavuosien tehotuotantoon.
”Tehokkuus kuuluu myös maatalouteen. Taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen tehokkuuteen voi keskittyä yhtäaikaisesti.”
Yhtenä tärkeänä keinona tehokkuuden kasvattamiseen Peltonen-Sainio näkee kasvukyvyn ja maan rakenteen ylläpidon. Haasteita lisää erityisesti ilmastonmuutoksen mukana lisääntyvät syys- ja talvisateet.
Oleellista on monimuotoisuuden lisääntyminen. Kunnollinen viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys pitävät kasvukuntoa yllä.
Peltojen peruskunnosta huolehtimiseen rahkeet eivät tiloilla ole viime vuosina riittäneet. Siihen satsaamalla voi kuitenkin estää hyvä lohkon suistumisen laajaperäistymisen tielle.
Monella tilalla tällaiset asiat tiedostetaan. Käytäntö on kuitenkin muuta.
”Suomen parhaiden kasvinviljelyalueiden kasvinviljelytiloilla viljojen monokulttuuri on hyvin yleistä. Ehkä neljän viljavuoden jälkeen laitetaan öljykasvi tai palkovilja. Monimuotoisuuskäytössä on alle kaksi prosenttia peltoalasta”, Peltonen-Sainio kertoo.
Nurmikiertoa kasvinviljelytiloilla on, mutta se keskittyy pääasiassa kaukaisiin, huonoihin ja epämääräisen muotoisiin peltolohkoihin – eikä tuo lisäarvoa hyville lohkoille.
Tilastot osoittavat, että mitä pienempi tila, sitä huonommin asiat ovat. Pienillä tiloilla on harvemmin mahdollisuuttakaan kunnon kasvinvuorotukselle niin kuin isoilla tiloilla.
”Samoin esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä olevilla lohkoilla on pääasiassa yksipuolisia kiertoja. Siksi peltolohkojen käytön optimoinnille on oikeasti hyvä pohja”, Peltonen-Sainio toteaa.
Viljelijä tekee valintoja kannattavuus edellä. Kestävän tehostamisen tietä pitäisi Peltonen-Sainion mielestä tukea.
”Ainakin tulisi poistaa esteet. Nyt asioita mietitään lohkokohtaisesti. Siitä pitäisi päästä tilakohtaisuuteen, jotta pelto-optimointityökalun voi viedä käytäntöön. Jos viljelijä siirtää huonoja lohkoja viljelystä viherryttämiseen, parhaille lohkoille pitää olla mahdollisuus panostaa.”
Kun viljelyssä panostetaan parhaisiin lohkoihin, huuhtoutumis- ja eroosioriskit pienenevät ja luonnon monimuotoisuus kasvaa.
Pirjo Peltonen-Sainio näkee PeltoOptimi-työkalussa mahdollisuuksia myös peruskunnostuksen kannattavuuden pohdinnassa.
”Niillä lohkoilla, joiden pisteytys on siinä rajamailla ja lohko on saamassa laajaperäistämissuosituksen, kannattaa miettiä salaojituksen uusimista ja tehokasta viljelykiertoa, jotta lohko ei suistu ulos kestävän tehostamisen tieltä.”
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
