Eurooppalainen ylituotanto on romahduttanut myös suomalaisen perunan hinnan alle tuotantokustannusten. Siitä huolimatta ylijäämäperuna ei käy kaupaksi.
Perunan vientiongelmat Venäjälle alkoivat jo ennen Ukrainan kriisiä. Venäjä lopetti perunan ostamisen kesäkuussa 2013 ulkoa vetoamalla kasviterveysasioihin. Tällä hetkellä perunaa ei Venäjälle mene mistään EU-maasta.
Suomessa perunaa tuotetaan noin 600–700 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotantomäärä on pitkään pysynyt samana, vaikka viljelyala on koko ajan pienentynyt. Keskisadot ovat kasvaneet.
Kulutus on keskimäärin 60 kiloa henkeä kohti vuodessa. Venäläinen sen sijaan syö perunaa 160 kiloa vuodessa. Meidän omakin kulutuksemme oli vielä 50 vuotta sitten 200 kiloa. Kasvumahdollisuuksia siis periaatteessa olisi.
”Ajatuksena on, että kotimaassa markkinoita voisi kasvattaa. Tilanne pitää ottaa haasteena”, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto toteaa.
”Peruna-alalta odotetaan nyt uusia tuotteita. Pitäisi korostaa myös sitä, kuinka monipuolinen raaka-aine peruna on”, Tuomisto sanoo.
Hän muistuttaa perunantuotannon ympäristöystävällisyydestä verrattuna kilpailijoihin, riisiin ja pastaan. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat niitä huomattavasti pienemmät. Yksi peruna-annos tarvitsee energiaa vain kolmasosan pastaan ja viidesosan riisiin verrattuna. Vettä peruna tarvitsee puolet pastan ja kolmasosan riisin vedenkulutuksesta. Maa-alaa riisiannoksen tuottaminen vaatii 4,5-kertaisesti perunaan verrattuna.
Elintarvikekäytön lisäksi perunalle etsitään lisämarkkinoita lääke- ja kemianteollisuudesta. Perunassa kun on monia hyödyllisiä komponentteja: glykoalkaloideja, proteiineja ja kuitua.
”Myös Kaukoidässä ja Afrikassa kiinnostus perunaan on kasvanut elintason kohoamisen myötä. Suomalaisella tautivapaalla siemenperunatuotannolla voisi olla runsaasti vientimahdollisuuksia – jos osaamme ne hyödyntää”, Tuomisto pohtii.
Elokuussa Kristiinankaupungissa järjestettiin kaksipäiväinen Potato Scandinavia -tapahtuma. Ensimmäinen päivä oli suunnattu viljelijöille, tarjolla oli tiukkaa ammattiasiaa lajike-esittelyineen ja nostonäytöksineen.
Toinen päivä oli suunnattu kuluttajille ja muille ruoka-alan ammattilaisille. Päivän ohjelmassa oli kokkikilpailua, Pop up-ravintoloita ja sadonkorjuujuhla.
”Haluamme lisätä kuluttajan perunatietoisuutta ja osoittaa kuluttajille koko perunaketju alkujalostuksesta kuluttajan lautaselle asti”, Tuomisto sanoo.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
