Maatilan Pellervo

02.06.2023

Perunatila energiatehokkaaksi

Kolmen veljeksen omistama Pietilän Peruna Oy on investoinut viime vuosina edulliseen energiaan.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Keski-Pohjanmaan rannikko on hietamaiden ja leppeän meri-­ilmaston ansiosta merkittävä perunan tuotantoalue. Kokkolan pohjoispuolella Marinkaisessa sijaitseva Pietilän Peruna Oy on kasvattanut viime vuosien aikana tuotantoaan. Nyt perunaa kasvaa 120 hehtaarilla.

Neljän miljoonan kilon vuosituotanto vaatii isot varastot, joiden viilentämiseen ja talvella lämmittämiseen kuluu kilowatti poikineen. Perunan lajittelu ja pussitus tehokkaalla tuotantolinjalla kuluttaa myös sähköä. Kaikkineen tila käyttää sähköä noin 185 000 kilowattituntia vuodessa. Edullisempaa tapaa hankkia sähköä mietittiin jo ennen viime vuoden energiakriisiä.

– Asensimme aurinkovoimalan vuonna 2019. Aurinkosähkön tuotantohuiput osuvat sopivasti pakkaussesonkiin ja perunavarastojen viilennystarpeisiin. Kiinnostuin aurinkopaneeleista, kun näin niitä keskieurooppalaisilla perunatiloilla. Kokemukset paneeleista ovat niin hyvät, että ne olisi voinut hankkia jo aikaisemminkin, Tuomas Pietilä pohtii.

Varaston katon lappeelle asennetut 98 paneelia on suunnattu suoraan etelään. Voimalan nimellisteho on 28 kilowattipiikkiä. Vaikka katto on varsin loiva, syntyy sähköä luvattu määrä.

– Voimala on tuottanut viimeisimmän 12 kuukauden aikana 28 000 kilowattituntia, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin voimalan toimittanut Kokkolan Energia meille lupasi. Voimala on ollut huoleton, eikä paneeleita ole tarvinnut pestä.

Joulu-, tammi- ja helmikuussa paneelit eivät tuota käytännössä lainkaan sähköä. Elo- ja syyskuussa aurinkosähköä riittää myytäväksi asti.

– Pieni erehdys toimittajalle sattui. Invertteri asennettiin ensin suoraan auringonpaisteeseen eteläseinustalle. Se oli liian kuuma paikka ja invertterin toiminnassa oli häiriöitä. Toimittaja siirsi laitteen varjoisampaan paikkaan ja nyt se on toiminut hyvin, Pietilä sanoo.

Hellepäivinä kuumuus heikentää aurinkopaneeleiden tehoa. Pietilän tila sijaitsee vain puolen kilomerin päässä rannasta ja merituuli viilentää sopivasti paneeleita. Kuumuuden aiheuttama tehohävikki ei ole niin suuri kuin sisämaassa olisi. 

Lisää paneeleja tulossa

Pietilän tilan aurinkovoimalan hankintahinta oli neljä vuotta sitten 24 000 euroa. Aurinkovoimalan keskihinta on viime vuosina ollut noin tuhat euroa yhtä kilowattipiikkiä kohden. Materiaalikustannusten nousun myötä keskihinta on nyt korkeampi. Ruokavirasto myöntämän investointituen katto on 1 115 euroa yhtä kilowattipiikkiä kohden.

Tuomas Pietilä laskee, että 40 prosentin investointituella ja sähkön kymmenen sentin kilowattikustannuksella voimalan takaisinmaksuaika olisi hieman yli viisi vuotta.

Kun kokemukset aurinkovoimalasta ovat hyvät, on toinen, 60 kilowattipiikin aurinkovoimala jo työn alla.

– Suunnitelmat on tehty ja investointi­tukipäätös saatu. Toimittajaa emme ole vielä valinneet. Tavoitteena on saada paneelit katolle tulevan syksyn aikana. Suuntaamme uudet paneelit itään, niin saamme hyödynnettyä paremmin koko päivän auringonvalon.

Kalliolämpöä varastoon

Pietilän Perunassa on laajennettu viljelyä ja investoitu tuotantoon koko kuluvan vuosituhannen ajan. Tuomas Pietilä perusti maatalousyhtymän isänsä kanssa vuonna 2007. Veljeksistä Kalle liittyi mukaan vuonna 2012 ja Olli viimeisimpänä vuonna 2019. Viime vuonna maatalousyhtymä muutettiin osake­yhtiöksi. Osakeyhtiömuoto helpottaa investointeja ja voitonjakoa.

Uusi perunavarasto valmistui vuonna 2021. Pakkauslinja uusittiin viime vuonna. Energiatehokkuus liittyy olennaisena osana kaikkiin uusinvestointeihin.

– Tilan päärakennusta on lämmitetty kalliolämmöllä vuodesta 2013. Kun kokemukset olivat olleet hyvät, asensimme kalliolämpöjärjestelmän myös uuteen varastohalliin. Hallin lattiassa kulkee 12-asteinen vesi. Maalämpöjärjestelmän pyörittäminen kuluttaa hyvin vähän sähköä, Tuomas kertoo.

Maalämpöinvestoinnin hinta oli 50 000 euroa ja siihen sai edellisen ohjelmakauden 30 prosentin investointi­tuen.

Polttoöljyäkin kuluu

Perunatilan peltotyöt ja tuotteiden jakelu kauppoihin ja suurkeittiöihin nielaisevat melkoisen määrän poltto­öljyä ja dieseliä. Tilalle ostettiin viime vuonna 30 000 litraa polttoainetta. Keinot poltto­aineen kulutuksen pienentämiseen ovat vähissä.

– Hankimme vähän aikaa sitten 5 000 litran ja 9 000 litran uudet muovi­vaippasäiliöt. Nyt säiliötilaa on sen verran, että polttoaineostoja voi yrittää ajoittaa edullisemman hinnan aikoihin, Tuomas sanoo.

Varastossa ja autojen lastauksessa käytettävä trukki on vaihdettu sähkökäyttöiseksi kymmenen vuotta sitten.

Varastointi- ja tuotantoriskien hallitsemiseksi tilalle hankittiin viime vuonna 230 kilovolttiampeerin tehoinen varavoimageneraattori. Sitä ei ole tarvinnut käyttää kertaakaan. Generaattorin hankintaan ei saa investointitukea.

– Meillä oli vielä viime talvena voimassa kiinteähintainen sähkösopimus, joten silloinkaan ei tarvinnut miettiä, tuottaisiko sähkön omalla generaattorilla osto­sähkön sijaan.

Loissähköstä säästöä

Pietilän tilalla säästetään sähkölaskuissa myös hyödyntämällä sähkömoottoreiden loistehoa.

– En ymmärrä loistehotekniikasta paljoakaan, mutta paikoissa, joissa on paljon sähkömoottoreita, syntyy myös loistehoa. Sähköyhtiö ehdotti loistehon kompensointi­kondensaattorin hankkimista. Kondensaattorilla pystymme pienentämään sähkölaskuja. Ilman kondensaattoria meidän pitäisi maksaa siirtoyhtiölle myös loistehosta, Pietilä kertoo.

Loistehoa tarvitaan sähkölaitteissa niin sanotun pätötehon kaveriksi. Sähkömoottorit eivät käynnisty tai sammu ilman loistehoa. Mitä enemmän on sähkömoottoreita, sitä enemmän loissähköä tarvitaan ja sitä pystytään myös tuottamaan. Pietilän Perunassa sähkömoottoreita on erityisesti pakkauslinjoilla. Monilla muillakin paljon sähköä kuluttavilla maatiloilla olisi mahdollista pienentää sähkölaskuja loistehoa hyödyntämällä.

Loisteho kannattaa poistaa mahdollisimman lähellä käyttöpaikkaa, jolloin sitä ei tarvitse siirtää sähköverkkoja pitkin. Loistehon kompensointi parantaa myös sähkön laatua.

– Kondensaattori maksoi 1 900 euroa. Sen ansiosta saamme sähkön siirtolaskuun vajaan sadan euron hyvityksen joka kuukausi. Laite maksaakin itsensä takaisin parissa vuodessa, Pietilä laskee.