Markku Weckman kyllästyi ja väsyi niittämään rikkakasvipesäkkeitä siimaleikkurilla. Hommaan piti kehittää toimiva kone.
Pikkupojasta lähtien rautoja värkänneellä Weckmanilla oli selkeä näkemys, minkä tyyppinen laite palvelisi parhaiten rikkakasvileikkurina. Mies ryhtyi tuumasta toimeen. Ideoi etukuormaajaan kiinnitettävän laitteen ja teetti piirustukset ammattilaisella. Osat hän valmistutti lähiseudun metalliverstailla. Kokoonpanosta Markku Weckman vastaa edelleen itse.
– W-Cutter-rikkaleikkuri on kehitetty rikkaruohojen leikkuuseen viljeltävien kasvustojen päältä. Useimpien sitkeiden siemenlevinnäisten rikkakasvien, kuten valvatti, ohdake, hierakka, peltoretikka, savikka ja pujo, siementäminen sekä kasvullinen massa vähenevät latvusniitolla oleellisesti. Menetelmä täydentää muita mekaanisen rikkatorjunnan tapoja ja paikkaa kemiallisen torjunnan aukkoja erityisesti kasvukauden loppupuolella, mies kertoo.
Paras torjuntatulos saavutetaan yleensä usealla kasvukauden eri vaiheissa suoritetulla leikkuulla.
Leikkuri kiinnitetään maataloustraktorin etukuormaajaan tai etunostolaitteeseen. Konetta valmistetaan eri leveyksillä. Leikkuuyksiköitä pyöritetään suoralla sähkömoottorikäytöllä. Jokaisessa yksikössä on oma teollisuusmoottori (VEM) ja ne on suojattu lämpörelein.
Kussakin yksikössä on kaksi leikkuuketjua tai vaihtoehtoisesti veitsiterät. Leikkuuyksiköt voidaan kytkeä päälle ja pois kolmessa eri lohkossa. Laitetta voidaan käyttää myös toispuoleisesti. Käyttövoima leikkuuyksikölle saadaan traktorin takanostolaitteisiin kiinnitettävästä generaattorista.
W-Cutter 750 -mallissa työleveys on 7,5 metriä ja leikkuuyksiköitä 13, taitettavine lisäleikkuuyksiköineen leveyttä voidaan kasvattaa kahdella metrillä, leikkuuyksiköitä on tällöin 17. Laite painaa kuutisensataa kiloa.
Uusimman W-Cutter 1200 -mallin työleveys on 12 metriä ja veitsiteräisiä leikkuuyksiköitä on 21. Laite painaa 750 kiloa.
– Veitsiterä on ketjua tehokkaampi ja se katkoo sekä murskaa sitkeimmätkin varret.
Kumpikin laite soveltuu myös esimerkiksi naattien murskaamiseen sekä piennar- ja viheralueiden latvusniittoon.
Sivupuomien asentoja säädetään ja vakautetaan traktorin ulkopuolisen hydrauliikan ja laitteen sähköventtiilien avulla erillisohjattuina tai niin sanotussa kelluvassa asennossa, jolloin molemmat sivupuomit nousevat ja laskevat samanaikaisesti.
Matalissa kasvustoissa sivupuomien tukipyörät auttavat puomin kärkiosien leikkuukorkeuden hallinnassa eli puomi ei heilahtele traktorin liikkeiden mukaisesti.
Leikkureiden hinnat ovat 18 000–25 000 € (alv 0 %) työleveydestä ja varustelusta riippuen.
Kasvustosensori on nykypäivän vaatimuksiin sopiva työväline. Se mittaa kasvustoa ja säätää lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrää havaitun tarpeen mukaan. Tuotantopanosten käytön tarkentamisesta syntyy säästöä, ja oikein kohdistetut panokset voivat lisätä myös tuottoja.
Teknologia tuo uusia työkaluja maatalouteen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa (SjT) Paimion Meltolassa kokeiltiin tällä kasvukaudella peltorobotin käyttöä sokerijuurikkaan viljelyssä. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: robotti toimii niin kylvössä kuin rikkojen kitkemisessäkin.
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.