Suurilla nautatiloilla podetaan kasvavaa pulaa kuivikkeista. Kotimainen ruokohelpimure on yksi uusi vaihtoehto pulman ratkaisemiseksi.
Keskeisillä maidontuotantoalueilla on kärsitty kuivikepulasta, sillä nurmen viljelyalat kasvavat ja viljan viljelyala vähenee. Hyvälaatuista viljanolkea ei ole riittävästi saatavilla ja pitkien matkojen takaa paalien kuljettaminen käy kalliiksi. Kuiviketurpeen hinta on ollut pitkään nouseva. Sateisina kesinä myös sen nostomäärät ovat jääneet riittämättömiksi.
Pihtiputaalainen Olesta Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen, täysin kotimaisen ruokohelpimureen ja -pelletin. Mure sopii navetoihin ja sikaloihin, pelletti puolestaan talleihin. Tuote eroaa muista sillä, että se on tehty pelkästään ruokohelvestä.
Ruokohelpikuivikkeen vahvuus on hyvä imukyky, minkä ansiosta sitä kuluu huomattavasti vähemmän kuin purua tai turvetta. Toinen iso valtti on puhtaus, sillä kuivikkeen valmistusprosessissa ruokohelpimassaa kuumennetaan voimakkaasti, jolloin taudinaiheuttajat sekä haitalliset bakteerit ja sienet kuolevat. Kuivikkeen seassa ei navettoihin ajaudu myöskään itäviä rikkakasvin siemeniä.
Jonkin verran suomalaistiloilla käytetään Baltiasta tuotua olkipohjaista kuiviketta.
”Ainakin näinä aikoina sen käyttö on melkoinen riski, sillä kuivikkeen mukana saattaa kulkeutua vaarallisia eläintauteja kuten esimerkiksi afrikkalaista sikaruttoa”, Olesta Oy:n yrittäjä Ilpo Kananen sanoo.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Uuteen vuoteen, seuraavaan satokauteen ja jälleen lähestyvään poikimakauteen tulee vuosittain suhtauduttua innostuksella, ja joka kerta seuraavan vuoden näkee parempana. Onko siinä kenties ikuisen yrittämisen salaisuus? Onko siinä myös syy, miksi maatalous vain jatkaa porskuttamistaan, vaikka kannattavuuskertoimen mukaan tiloista valtaosan pitäisi olla jo kuolleita ja kuopattuja? Rehellisen raadollisesti nyt on aika, jolloin viimeistään pitäisi olla kaivettuna
