Koskenkylän pienviljelijäyhdistys on tehnyt pioneerityötä yhteishankinnoissa. 160 viljelijän joukko säästää kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
Pienviljelijäyhdistyksen ostorenkaan puuhamies Pekka Muittari on haastatteluhetkellä täyttämässä kuivuria. Puinnit vievät nyt suurimman osan vuorokauden tunneista, mutta yhteishankintojakin hän ehtii hoitaa aamuisin ja iltaisin.
– Viikonloppuna päätimme lannoitetilaukset ja maanantaiaamuna pistin yhteistilauksen menemään Viljelijän Avena Bernerille. Seuraavaksi kilpailutetaan säilöntäaineet, Muittari kertoo.
Maito- ja kasvinviljelytilaa Saarijärvellä viljelevä Muittari hoitaa mielellään yhteisiä asioita.
– Kun kilpailutan tuotantotarvikkeet itselleni, voin yhtä hyvin kilpailuttaa ne 160 viljelijäkaverilleni. Parasta tässä työssä on juuri yhteenkuuluvuus ja porukkahenki. Joukkovoimalla saamme hyviä tarjouksia ja olemme vahvoja myös reklamaatioissa. Iso hankintarengas vaikuttaa koko alueen hintatasoon muidenkin viljelijöiden kohdalla.
Muittari on hyvin otettu siitä luottamuksesta, jota viljelijäkollegat ovat hänelle osoittaneet. Hän kiittelee myös maatalouskauppoja asiallisesta suhtautumisesta hankintarinkiä kohtaan.
– Välit kaikkiin kauppiaisiin ovat hyvät. Luottamus ja arvostus on molemminpuolista. Alkuaikoina joukkoamme yritettiin tietysti hajottaa tekemällä joillekin tiloille edullisempia tarjouksia.
Pienviljelijäyhdistys pyytää tarjouksia niin valtakunnallisilta kuin alueellisilta toimijoilta. Määrät ovat useimmissa tuotteissa sen verran suuria, että valtakunnalliset toimijat, Hankkija ja Lantmännen Agro, ovat usein voittaneet kilpailun. Avena Bernerin ja Wihurin Muittari nimeää hyviksi ja tervetulleiksi haastajiksi.
Saarijärven Kalmarin kylällä alkoi jo 1970- luvulla tilojen välinen yhteistyö tuotantopanosten hankinnoissa. Tälle vuosituhannelle tultaessa hankintaorganisaatiota alettiin kehittää ammattimaisempaan suuntaan Saarijärven kaupungin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämällä kehittämishankkeella.
Saarijärven kaupungin maatilayritysneuvoja ja ostorenkaan sihteeri Hanna Kaihlajärvi oli mukana hankkeessa ja on nähnyt hankintaorganisaation kehittymisen.
– Hankinta toimii nyt ammattimaisemmin. Olemme laatineet vuosikellon, jonka mukaan kilpailutamme tuotantopanokset. Hankintojen pyörittämisessä on apuna paikallisen it-yrityksen kehittämä Hanetti-verkkopalvelu. Käytämme tiedottamiseen myös sähköposteja ja tekstiviestejä, Kaihlajärvi sanoo.
– Renkaan etuna on edullisemman hinnan lisäksi se, että tuotantopanokset tulee hankittua ajallaan, jolloin ne varmasti myös saa tilalle oikeaan aikaan. Yksi vahvuus on myös sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen. Ajatusten vaihdosta syntyy uusia ajatuksia ja yhteistyösuhteita.
Pienviljelijäyhdistyksen hankintarenkaassa on nyt mukana 160 maatilaa. Ne sijaitsevat pääasiassa Saarijärvellä ja lähikunnissa.
– Tuotantopanosten logistiikan kannalta on hyvä, että tilat ovat samalla alueella. Yritykset pystyvät toimittamaan tuotteet silloin tehokkaasti, Kaihlajärvi perustelee.
Yhdistys on vuosien saatossa kilpailuttanut monenlaisia tuotteita lähtien valvontakameroista, traktorin istuimista ja polttoainesäiliöistä. Suurimmat tuoteryhmät ovat kuitenkin polttoaineet, rehut ja lannoitteet. Listoilla ovat myös säilöntäaineet, käärintämuovit, kasvinsuojeluaineet ja siemenet.
Neljännes ostorenkaan tiloista kuuluu rehurenkaaseen. Rehut kilpailutetaan kerran vuodessa ja jäsenet sitoutuvat kilpailutuksen jälkeen ostamaan vuoden ajan rehut samalta toimittajalta. Rehuja toimitetaan jäsentiloille noin kaksi miljoonaa kiloa. Viimeisimmän rehukilpailutuksen voitti Hankkija.
Kaihlajärvi laskee, että jäsentilat saavat rehujen kilpailutuksen ansiosta säästöjä 40 000 euroa, tuhat euroa tilaa kohti vuodessa.
Polttoainekilpailutuksen tälle vuodelle voitti Lantmännen Agro, joka toimittaa renkaan jäsentiloille polttoöljyä noin kaksi miljoonaa litraa.
Kaihlajärvi on tehnyt karkean laskelman siitä, kuinka paljon 60 lehmän ja 120 hehtaarin tila säästää hankkimalla tuotantopanokset hankintarenkaan kautta.
– Säästöä kertyy noin 3 400 euroa vuodessa. Kutsumme säästöä viljelijän lomaltapaluurahaksi. Säästöksi pitää laskea myös ajan ja aivojen säästö, sillä yrittäjän ei tarvitse kilpailuttaa tavarantoimittajia itse. Kilpailuttaminen ei ole kaikille viljelijöille kovin mieleistä työtä.
Tuotteiden kilpailutukset ja tilaukset tapahtuvat nykyisin paikallisen Paja.io-yrityksen kehittämän Hanetti-verkkopalvelun kautta. Sieltä on helppo lukea tarjoukset ja tehdä tilaukset.
Hanetissa on myös mahdollista käydä tilojen välistä kauppaa. Tori-kohtaan voi ilmoittaa myynnissä olevista tuotteista tai halustaan ostaa rehuviljaa. Hanetin kautta voi myös etsiä pelloilleen vuokralaista tai sopimusviljelijää.
Hankintarenkaan toiminta on niin vakiintunutta, että toimitettavat määrät pystyy arvioimaan melko tarkasti etukäteen. Jäseniltä ei ennen tarjouspyynnön lähettämistä kysytä, millaisia määriä he haluavat tuotetta tilata. Myyjät laskevat alennukset aikaisemmin toimitettujen määrien perusteella.
– Tarjoushinta on yleensä auki parin viikon ajan. Tilaukset on tehtävä tämän aikaikkunan sisällä, Kaihlajärvi kertoo.
Tuotantopanoskaupan laskut ja rahat kulkevat suoraan ostajan ja myyjän välillä. Tuotteita ei osteta missään vaiheessa yhdistyksen nimiin, jolloin yhdistykselle ei synny taloudellisia vastuita.
Koskenkylän pienviljelijäyhdistyksen jäsenmaksu on 85 euroa tilaa kohti vuodessa. Sillä saa kaikki hankintarenkaan palvelut. Jäsenet kokoontuvat vuosittain myös ”korsusaunailtaan”, jossa suunnitellaan tulevaa ja virkistäydytään. Joskus pidetään tupailtoja. Yhdistyksellä on vuokrattavana myös muutamia yhteiskoneita, kuten klapikone, puutarhajyrsin ja jopa kangaspuut.
Tapaamisissa on mietitty myös sitä, voisiko rengas kilpailuttaa maataloustuotteiden, esimerkiksi viljojen tai lihanautojen, myyntiä. Tähän ei olla kuitenkaan vielä päädytty.
Puuhahenkilöille maksetaan heidän työstään pieni korvaus, mutta suurin osa työtunneista menee talkootöiden piikkiin. Hanna Kaihlajärvi edistää leipätyökseen maatilojen yritystoimintaa ja hän pystyykin käyttämään jonkin verran työaikaa myös hankintarenkaan töihin. Kaihlajärvi on myös osa-aikainen viljelijä ja hevostilallinen, ja hän hankkii itsekin tuotantopanoksia renkaan kautta.
Kaihlajärvi ja Muittari toivovat, että muutkin viljelijäporukat ottaisivat Hanetti-ohjelman käyttöön yhteishankinnoissa. Silloin yhteishankintarenkaat voisivat yhdistää kilpailutuksiaan.
– Jos useampi hankintarengas käyttäisi samaa järjestelmää, voisimme kilpailuttaa vieläkin isompia eriä ja saada sitä kautta edullisempia hintoja. En ole vielä sellaista kauppiasta tavannut, jolla tilauksen määrä ei vaikuttaisi hintaan, Muittari kannustaa.
Paimiolainen Perkkiön tila on oman tiensä kulkija. Kaikki eläimet emakoista ja karjuista pikkupossuihin sekä lampaisiin saavat ulkoilla ympäri vuoden. Laidunliha kulkee tilalta suoramyyntinä tiedostavien ja laatua arvostavien kuluttajien lautasille.
Suomen päivittäistavarakaupassa vallitsee harvainvalta. S- ja K-ryhmä ovat ajan mittaan kahmineet yhteen laskettuna yli 80 prosentin markkinaosuuden. Lidl on onnistunut kasvattamaan parissakymmenessä vuodessa likimain kymmenen prosentin osuuden. Muille jääkin sitten vähän jaettavaa. On kulunut monta vuotta ihmetellessä, että onko kaupan rakenne kiveen piirretty. Mutta ei aivan. Käyttötavarakauppa Tokmanni ilmoitti alkuvuodesta, että se on tehnyt sopimuksen
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
