Vesienhallinta auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) tutkivat sulamisvesien kokoamista varastoaltaaseen ja niiden johdattamista pelloille automatisoidun säätösalaojituksen avulla.
Salaojat on suunniteltu aikoinaan kuivattamaan peltoja. Luken Ruukin tutkimusaseman pelloilla on viime kesinä testattu, voisiko säätösalaojitus sopia myös altakasteluun ja tarvitaanko siihen varastoallasta.
– Tutkimme, miten järjestelmä voi auttaa viljelijöitä kuivuusjaksoilla, voidaanko sen avulla pitää pohjavedenpinta pelloilla tietyllä korkeudella, vähentääkö altakastelu turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä sekä miten se vaikuttaa satoon, väitöskirjatutkija Miika Läpikivi kertoo. Hän työskentelee Oulun yliopiston vesienergia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä.
Samalla on tutkittu myös automaation hyödyntämistä salaojien vesiensäätelyssä.
Tutkimuskohteena Ruukissa on 26 hehtaarin ohutpohjainen turvepelto, jossa on vuonna 2016 uusittu säätösalaojitus. Pellon viereen, 40 metrin kaistaleelle, rakennettiin talvella 2021–2022 noin 0,7 hehtaarin laajuinen ja 9 000 kuutiometrin kokoinen varastoallas. Salaojasuunnittelija määritti altaan sijainnin sen mukaan, mihin valumavedet luontaisesti virtaavat. Sijainti vaikuttaa myös tarvittaviin lupiin. Ruukissa riitti ilmoitus ely-keskukselle.
– Peltojen ja metsän väliin raivattiin kaivinkoneella 40 metriä leveä allas, jonka ympärille tuli penger sekä kanava ja pato. Niin saatiin ohjattua altaaseen vesi olemassa olevasta ojasta. Pohjustusta allas ei tarvinnut, koska alueen savimaa on vesitiivistä, Läpikivi sanoo.
Tutkimuspelto on jaettu kahdeksaan lohkoon ja salaojastoon. Kullakin on oma kaivonsa.
– Alueen keskelle rakennettiin altaasta alkava kastelulinja, joka kulkee lohkojen läpi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
