Vesienhallinta auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) tutkivat sulamisvesien kokoamista varastoaltaaseen ja niiden johdattamista pelloille automatisoidun säätösalaojituksen avulla.
Salaojat on suunniteltu aikoinaan kuivattamaan peltoja. Luken Ruukin tutkimusaseman pelloilla on viime kesinä testattu, voisiko säätösalaojitus sopia myös altakasteluun ja tarvitaanko siihen varastoallasta.
– Tutkimme, miten järjestelmä voi auttaa viljelijöitä kuivuusjaksoilla, voidaanko sen avulla pitää pohjavedenpinta pelloilla tietyllä korkeudella, vähentääkö altakastelu turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä sekä miten se vaikuttaa satoon, väitöskirjatutkija Miika Läpikivi kertoo. Hän työskentelee Oulun yliopiston vesienergia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä.
Samalla on tutkittu myös automaation hyödyntämistä salaojien vesiensäätelyssä.
Tutkimuskohteena Ruukissa on 26 hehtaarin ohutpohjainen turvepelto, jossa on vuonna 2016 uusittu säätösalaojitus. Pellon viereen, 40 metrin kaistaleelle, rakennettiin talvella 2021–2022 noin 0,7 hehtaarin laajuinen ja 9 000 kuutiometrin kokoinen varastoallas. Salaojasuunnittelija määritti altaan sijainnin sen mukaan, mihin valumavedet luontaisesti virtaavat. Sijainti vaikuttaa myös tarvittaviin lupiin. Ruukissa riitti ilmoitus ely-keskukselle.
– Peltojen ja metsän väliin raivattiin kaivinkoneella 40 metriä leveä allas, jonka ympärille tuli penger sekä kanava ja pato. Niin saatiin ohjattua altaaseen vesi olemassa olevasta ojasta. Pohjustusta allas ei tarvinnut, koska alueen savimaa on vesitiivistä, Läpikivi sanoo.
Tutkimuspelto on jaettu kahdeksaan lohkoon ja salaojastoon. Kullakin on oma kaivonsa.
– Alueen keskelle rakennettiin altaasta alkava kastelulinja, joka kulkee lohkojen läpi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
