Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Maatilan sukupolvenvaihdoksessa on monta osapuolta, joiden intressit sanelevat lähtökohdat, millä tavalla sukupolvenvaihdossuunnittelu toteutetaan ja millaiseksi muun muassa kauppahinta muodostuu. Tärkeimmissä rooleissa ovat luonnollisesti tilan toiminnasta luopuvat yrittäjät ja yritystoiminnan jatkajat.
Kolmas selkeästi merkittävä osapuoli sukupolvenvaihdoksessa on verottaja, joka on määritellyt erilaisia kriteerejä maatilan omistajanvaihdokseen liittyen: onko kyseessä lahja, lahjan luonteinen kauppa, alihintainen kauppa vai tilakauppa käypään hintaan.
Mikäli kyseessä on kauppa, tulevat neljänneksi osapuoleksi rahoittajatahot, kuten ely-keskus ja pankki. Mukaan prosessiin kannattaa osallistaa lisäksi mahdolliset jatkajan sisarukset ja selkeyttää heidän asemansa maatilan omistajanvaihdokseen nähden.
Maatilayrityksen elinkaarella voidaan tarkoittaa sitä ajanjaksoa, jonka aikana tilalla toimivat yrittäjät ensin ottavat vastuun edellisiltä yrittäjiltä, sitten vievät tilan toimintaa eteenpäin omien tavoitteidensa mukaisesti ja lopuksi luovuttavat tilan vastuun toiminnan jatkajille, usein omille lapsilleen. Toisaalta maatilan elinkaarta voi tarkastella myös ylisukupolvisen strategian perusteella. Siinä maatila kehittyy yrittäjien vaihtuessa vaihe vaiheelta toimintaympäristön muutokset huomioiden ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttaen.
Maatilan toiminnan jatkuminen yli sukupolvien vaatii aina huolellista sukupolvenvaihdoksen suunnittelua ja ennen kaikkea päätöksentekoa. Tärkein keskustelu ja sen perusteella syntyvä päätös on, että tilalle löytyy jatkaja.
Keskustelu maatilan sukupolvenvaihdoksesta luopujien ja mahdollisten jatkajien kanssa tulee avata ajoissa, jopa kymmenen vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa. Tämä tarkoittaa paitsi henkiselle valmistautumiselle varattua aikaa, myös taloudellisten tekijöiden järjestämiselle tarkoitettua ajanjaksoa.
Maatilayrityksen nykytilanne niin taloudellisesti kuin tuotannollisestikin asettaa niitä raameja, joiden sisällä ratkaistaan esimerkiksi luopujien toimeentulokysymyksiä ja jatkajien mahdollisuuksia sitoutua yrittäjyyteen. Maatilojen lähtökohdat vaihtelevat voimakkaasti sekä velkaisuuden että tuotanto-omaisuuden suhteen. Kun luopujien ja jatkajien mielipiteet sukupolvenvaihdoksesta sekä taloudelliset realiteetit on selvitetty, voidaan alkaa pohtia osapuolten tarpeita yksityiskohtaisemmin.
Tärkein keskustelu ja sen perusteella syntyvä päätös on, että tilalle löytyy jatkaja.
Tilanpidosta luopuminen tarkoittaa yleensä myös tilan kassavirran siirtymistä uusille yrittäjille. Kerätyn eläketurvan taso vaihtelee eikä sen useinkaan katsota riittävän yrittäjyyden jälkeisen elämän järjestämiseen ja toimeentuloon. Yksi vaihtoehto luopujien talouden turvaamisessa on määritellä tilan kauppahinta niin korkeaksi, että eläkeasunto hankitaan ja eläkerahasto muodostuu jatkajien maksamina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
