Maatiloilla onperinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä, työn ja liikevaihdon lisää maatilayritykselle.
Maatilojen kokonaismäärän laskusta huolimatta monialaisten tilojen lukumäärä on pysynyt lähes samoissa lukemissa vuodesta 2016 vuoteen 2023, jolloin luku oli noin 13 800. Näin kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot. Vähemmälle huomiolle on jäänyt tilojen muun yritystoiminnan työllistävyys: se tarjosi työtä noin 8 400 maatilayrittäjän tai osakkaan lisäksi 4 500 perheenjäsenelle ja 4 700 vakituiselle työntekijälle. Ja siihen lisäksi vielä osa-aikainen työvoima.
Muun yritystoiminnan työllistävyys on huomattu myös kouvolalaisella Aholan tilalla, joka tarjoaa maatilamatkailua. Maatilamatkailu ja vapaa-ajan palvelutarjonta on muuten kuudenneksi yleisin muun yritystoiminnan muoto suomalaisilla maatiloilla. Aholassa on mukana toiminnassa peräti kolme sukupolvea. Toimintaa johtava, sukutilan 10. viljelijä Kirsi Kaistinen kertoo, että maatilamatkailua on kehitetty maltilla ja perheen resurssien ehdoilla, ja maanviljelyä ja matkailua on viety eteenpäin rinta rinnan. – Työtä ei pidä pelätä, sillä toiminnan työllistävä vaikutus yllättää lähes aina.
Matkailun osuus Aholan tilan liikevaihdosta on keskimäärin 40 prosenttia. Se on myös ennustettavampaa kuin maatalouden liikevaihto, Kaistinen toteaa, sillä vuosittainen majoitusvuorokausien määrä vaihtelee vähemmän kuin viljan hintataso.
Luken tilaston mukaan valtaosalla muuta yritystoimintaa harjoittavista tiloista sen osuus kokonaisuuden liikevaihdosta on pieni: neljällä tilalla kymmenestä se oli enintään 10 prosenttia. Mutta voi sen osuus olla merkittäväkin: 17 prosentilla tiloista muu yritystoiminta toi yli puolet kokonaisuuden liikevaihdosta.
P.S. Sivustolta maatilanpellervo.fi löytyy nyt ensimmäinen lisäsisältövideo, joka kertoo Akanlahden yhteismetsästä. Yhden omistajan tai perheen metsistä muodostettu yhteismetsä voi tuoda mukanaan verotuksellisia etuja ja helpottaa metsätilan sukupolvenvaihdosta. Verkkoartikkeleita pääsee lukemaan rekisteröitymällä sivustolle asiakasnumerolla.
Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsikäyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero…
Maatilayritykset kasvavat, mikä on tervetullutta, kun asiaa peilaa naapurimaitamme pienempään keskimääräiseen tilakokoon. Yritystoiminta on ollut meillä perinteisesti perheviljelmäpohjaista. Toivoa saattaa, että sama perusta kantaa jatkossakin. On kuitenkin väistämätöntä, että tilakokojen kasvaessa tarvitaan erilaisia rahoituskuvioita ja yritysmuotoja turvaamaan tulevia investointeja, kun ruokaa tuottavat yhä suuremmat yksiköt. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa riskinottoa, mikä korostaa entisestään johtamisen, talouden…
Konsultti selitti yrityksen henkilöstölle, kuinka yhdessä luotaisiin yritykselle arvot, visio ja missio. Niiden pohjalta olisi hyvä lähteä kehittämään yritykselle uutta strategiaa kohti loistokkaana siintävää tulevaisuutta. Kun henkilöstö sitoutettaisiin yhteiseen kehitystyöhön, niin strategian jalkauttaminen sujuisi helposti. – Millaisia ajatuksia tämä organisaatiossa herättää? "Nuo on niitä herrojen huaveita", huikkasi vääräleuka savolainen kokoustilan nurkkapöydästä. – Ei ollut erityisen…
Kun muu Suomi tuntuu lomailevan, maatiloilla kasvukauden työhuippu seuraa toistaan. Jokavuotinen kilpajuoksu Pohjolan lyhyttä kesää vastaan on täydessä vauhdissa. Paineita riittää: on konerikkoja ja sairastumisia; asioita, joihin voi ja ei voi vaikuttaa. Ruokaviraston keväisten yt-neuvottelujen vaikutukset tukimaksatusten aikatauluihin puhuttavat. Lisäksi keskusteluttaa sää, tuo maatilayrittäjän ikiaikainen ja oikullinen liikekumppani. Alku oli aivan lupaava, toukokuu oli lämmin…
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
