Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa parannettiin satotasoja lisäämällä osaamista, riskienhallintaa ja maan kasvukuntoa. Keinoina olivat parhaiden viljelykäytäntöjen käyttöönotto ja oikeat sekä oikea-aikaiset viljelytoimet.
Kenttämestari Mikael Fröberg NSL:sta kertoo, että syysviljan lajikekokeissa olivat mukana syysvehnä ja syysruisvehnä. Viljelytietojen lisäksi tutkittiin siemenmääriä ja kerättiin säädataa Inkoosta, Siuntiosta ja Loviisasta.
– Vuonna 2023 marraskuun lopulla oli jo routaa, joka pysyi koko talven maaliskuulle asti. Lisäksi takatalvi yllätti huhtikuun lopulla.
Vuoden 2024 keväällä oli lämpimämpää kuin tavallisesti, ja varsinkin toukokuu oli keskiarvoon verrattuna erittäin lämmin. Myös syyskuu oli tavallista lämpimämpi.
Siuntiossa syysviljojen kylvöt tehtiin 11. syyskuuta 2023 hyvissä olosuhteissa. Lajikekokeiden peltoala muokattiin kultivaattorilla herneen puinnin jälkeen. Rikkatorjunta tehtiin Mateno Duolla, mutta lumihometorjuntaa ei päästy tekemään.
– Kylvön jälkeen alkoivat sateet, ja ensin syyskuussa saatiin 100 millimetriä vettä ja lokakuussa vielä 130 millimetriä lisää. Kasvustot kärsivät ja kellastuivat, Fröberg toteaa.
Kevättalvella 2024 kasvustot olivat pitkään jään peitossa, ja Fröberg ehti jo arvella, tuleeko niistä mitään.
– Huhtikuun lumisateen jälkeen maanpinta kuorettui, ja toukokuun alussa annetuista lannoitteista ei välttämättä mennyt kasvuston käyttöön kaikkia ravinteita. Huhtikuussa syysvehnä näytti vielä hyvältä, mutta syysrukiit olivat vaisuja eivätkä juuri pensoneet. Syysohrat kärsivät talven olosuhteista, kasvusto oli harvaa ja aukkoista. Rikat yleistyivät sateiden jälkeen, Fröberg summaa.
Kasvustoon tehtiin Ascra-tautitorjunta 15.6.2024, ja sato puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
