Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa parannettiin satotasoja lisäämällä osaamista, riskienhallintaa ja maan kasvukuntoa. Keinoina olivat parhaiden viljelykäytäntöjen käyttöönotto ja oikeat sekä oikea-aikaiset viljelytoimet.
Kenttämestari Mikael Fröberg NSL:sta kertoo, että syysviljan lajikekokeissa olivat mukana syysvehnä ja syysruisvehnä. Viljelytietojen lisäksi tutkittiin siemenmääriä ja kerättiin säädataa Inkoosta, Siuntiosta ja Loviisasta.
– Vuonna 2023 marraskuun lopulla oli jo routaa, joka pysyi koko talven maaliskuulle asti. Lisäksi takatalvi yllätti huhtikuun lopulla.
Vuoden 2024 keväällä oli lämpimämpää kuin tavallisesti, ja varsinkin toukokuu oli keskiarvoon verrattuna erittäin lämmin. Myös syyskuu oli tavallista lämpimämpi.
Siuntiossa syysviljojen kylvöt tehtiin 11. syyskuuta 2023 hyvissä olosuhteissa. Lajikekokeiden peltoala muokattiin kultivaattorilla herneen puinnin jälkeen. Rikkatorjunta tehtiin Mateno Duolla, mutta lumihometorjuntaa ei päästy tekemään.
– Kylvön jälkeen alkoivat sateet, ja ensin syyskuussa saatiin 100 millimetriä vettä ja lokakuussa vielä 130 millimetriä lisää. Kasvustot kärsivät ja kellastuivat, Fröberg toteaa.
Kevättalvella 2024 kasvustot olivat pitkään jään peitossa, ja Fröberg ehti jo arvella, tuleeko niistä mitään.
– Huhtikuun lumisateen jälkeen maanpinta kuorettui, ja toukokuun alussa annetuista lannoitteista ei välttämättä mennyt kasvuston käyttöön kaikkia ravinteita. Huhtikuussa syysvehnä näytti vielä hyvältä, mutta syysrukiit olivat vaisuja eivätkä juuri pensoneet. Syysohrat kärsivät talven olosuhteista, kasvusto oli harvaa ja aukkoista. Rikat yleistyivät sateiden jälkeen, Fröberg summaa.
Kasvustoon tehtiin Ascra-tautitorjunta 15.6.2024, ja sato puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
