Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Hautalan Harras, Peräkorpi-Nisu, Maliskylä, Torppari, Kähäri, Kernaala, Alma ja Kroppa ovat parhaita suomalaisia aromihumalalajikkeita, joita lisätään taimistoilla.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Harvennettu laidunkierto, jossa eläinpaine on hetkellisesti suuri, on mob-laidunnusta. Se saattaa olla tulevaisuudessa yksi keino hiilensidontaan. Viljelyteknisesti mob ylläpitää laitumen kasvukuntoa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
