Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Nurmiproteiini-hankkeen kunnianhimoinen ja jopa vallankumouksellinen tavoite on tehdä nurmesta elintarvikekelpoista proteiinia. Toinen tavoite on kehittää nurmipohjaisia rehuja yksimahaisille.
Puolet itävyyden vaihtelusta selittyy kasvukauden säällä. Kuivuuden tai sadejakson ajoittumisella on väliä, ja lisäksi stressi alentaa itävyyttä epäsuorasti.
Kymmenkunta vuotta metsänhoidon menetelmänä käytetystä jatkuvasta kasvatuksesta on edelleen melko vähän tutkimustietoa. Aihetta tutkitaan aktiivisesti ja työn alla on lukuisia tutkimuksia.
Typpilannoitteiden valmistukseen tarvittava ammoniakki on tuotava Suomeen ulkomailta, koska kotimaista tuotantoa ei ole.
