Siirry sisältöön

Talvisavotoilla työskennellään talousahdingossa

Lapissa suuri osa hakkuu­mahdollisuuksista sijaitsee soiden takana, josta puut kuljetetaan talvi­teitä pitkin. Pilviä hipova dieselin hinta kurittaa talvitien tekijöitä, korjuu- ja kuljetus­yrittäjiä sekä puun­myyjiä.

Jaa

Talven tuleminen käynnistää talvisavotat Pohjois-Suomessa perinteisesti vuoden vaihteen jälkeen. Jos pakkasia riittää eikä lumisateista ole kiusaa, savotoille päästään parhaassa tapauksessa jo loppiaisena. Lyhentyneiden ja leudompien talvien vuoksi talvitiekohteille on päästy usein vasta helmikuun puolivälissä.

Talvisavotat onnistuvat, jos puut saadaan siirrettyä talvitielansseista suoraan kaukokuljetukseen – tai ainakin välilanssiin pikitien varteen – viimeistään maaliskuun loppuun mennessä, ennen kuin kevään lämpöaalto pehmentää tiestön ajokelvottomaksi.

,

Lue myös

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Ajankohtaista verotuksessa: Tasausvaraus nousi

    Maa- ja metsä­talous­verotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsä­­tilan vero­­suunnittelu­mahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään vero­ilmoituksessa.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Hankintatili harventamalla

    Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennus­hakkuut omalla korjuu­kalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.

    Tilaajille
Kaikki jutut