Torajyvän raja-arvojen tiukentuminen tietää haasteita hybridirukiin viljelijöille, sanoo erikoistutkija Marja Jalli. Myrkyllistä torajyvää voi torjua vain viljelyteknisin toimenpitein.
Torajyvän raja-arvot tiukentuvat. Heinäkuun alusta elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa saa olla torajyvän pahkoja enintään 0,2 grammaa kilossa, kun raja-arvo on nyt 0,5 grammaa.
– Koko Suomen ruistuotannon näkökulmasta uutta raja-arvoa ei ole hankala saavuttaa, sillä suurin osa viljaeristä on puhtaita vanhallakin raja-arvolla, erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
