Tasainen taimiväli ja ravinteet siemenen lähelle. Siinä keinot, joilla Hunsan tilalla parannetaan öljykasvien ja härkäpavun taimettumista ja vähennetään yksilöiden välistä kilpailua. Lopputuloksena viljelyvarmuus paranee, ja sen myötä sato.
Hunsan tilalla Nousiaisissa etsitään mahdollisuuksia viljellä tarkasti. Kolme kasvukautta isäntänä ollut Ilmari Hunsa jatkaa isänsä viitoittamaa tietä ja kehittää viljelytekniikkaa. Öljykasvit ja härkäpavun hän viljelee samaan tyyliin kuin sokerijuurikkaan.
Noin 200 hehtaarin tilalla on laaja valikoima viljelykasveja.
”Seitsemän lajia: syysrapsi, hybridiruis, syysvehnä, sokerijuurikas, ruokaherne, härkäpapu ja mallasohra”, Ilmari luettelee.
Seitsemällä lajilla hajautetaan riskiä. Top 3 -listalle Ilmari Hunsa vetää rukiin, rapsin ja sokerijuurikkaan. Niiden viljelyssä hän pyrkii tavallista suurempaan tarkkuuteen.
”Viljelen sitä, mistä on kysyntää ja varmat markkinat. Ehkä se kertoo jotain, että vain puolet alasta on viljalla. Minusta viljelijän tehtävä on ottaa maasta mahdollisimman hyvä ja laadukas sato. Öljykasveista jää taloudellisestikin jotain.”
”Nyt jos koskaan viljelijän pitää osata raakaa liiketaloutta. Pitää tietää, mihin rahat menevät ja mistä ne tulevat. Minulla on talven haasteena laskea kasvikohtaisesti tosi tarkasti asiat. Osa asioista on sellaisia, että niitä on vaikea muuttaa rahaksi, esimerkiksi esikasviarvo.”
Syyskylvöisiä on noin puolella viljelyalasta.
”Lähden siitä, että syksyllä kylvetään, mitä voidaan. Syksyllä meillä onkin täysi hässäkkä. Logistisesti on haastavaa saada puitua, kuivattua, kynnettyä, äestettyä ja kylvettyä. Haastetta kasvattaa se, että lohkot ovat pieniä. Kasvulohkoja on 80 kappaletta, ja kauimmaiset ovat 15 kilometrin päässä”, Ilmari Hunsa kertoo.
2000-luvun alussa tilalla ruvettiin kultivoimaan. Vasta nelisen vuotta sitten ostettiin ensimmäiset kääntöaurat. Niihin päädyttiin osittain siksi, että syyskylvöisten ala oli kasvanut isoksi. Kyntämällä varmistetaan vesitilavuus ja pidetään muut syksyn ongelmat poissa.
”Kyntö on turvallinen tapa saada syyskylvöiset onnistumaan.”
Öljykasveissa ja härkäpavussa Ilmari Hunsa on siirtynyt tarkkuuskylvöön. ”Suomessa ei aina oikein ymmärretä, mikä on tarkkuuskylvökone. Käytännössä se tarkoittaa juurikkaankylvökonetta.”
Ensimmäisen kerran tarkkuuskylvön ja öljykasvien yhdistäminen tuli vastaan Ilmarin isän Seppo Hunsan Puolan-matkalla vuonna 2007. Vahva ja tasainen syysrapsipelto säväytti. Ajatusta sovellettiin kotimaassa.
”Meillä oli ihan tavallinen juurikkaankylvökone, ja siinä oli Tumen kylvöyksikkö. Sen kolopyörää virittelimme. Jälkeenpäin olemme ostaneet lantun kylvöön tarkoitetut kolopyörät, ja niistä on tehty pienelle siemenelle sopivat”, Ilmari kertoo.
Tarkkuuskylvökoneella kylvettäessä riviväli kasvaa sokerijuurikkaalla yleisesti käytettävään 47,5 senttiin ja taimet tulevat tasaisin välein. Siementä Ilmari on käyttänyt kevätrapsilla 42 kappaletta neliölle. Silloin taimiväliksi tulee viisi senttiä.
”Kylvömäärää olen ruuvannut moneen kertaan. Viime syksynä oli tarkoitus kylvää syysrapsia 20 kappaletta neliölle, mutta pokeri loppui kuivuuden takia ja päädyin käyttämään 30 kappaletta neliölle. 20 olisi varmasti riittänyt. Silloin puhutaan vajaasta kahdesta kilosta siementä hehtaarille”, Ilmari Hunsa pohtii.
Tumen kylvöyksiköstä rakennettu kone oli hidas, kun tarkkuuskylvetty peltoala pompsahti isoksi, nykyiseen 70 hehtaariin.
”Sillä ajettiin maksimissaan viittä kilometriä tunnissa. Nelisen vuotta sitten ostimme Saksasta Monosem-tarkkuuskylvökoneen. Se lukee kyljessä, mutta itse olemme muuttaneet sitä vielä paremmin meille sopivaksi.”
Riviväliä tärkeämpänä asiana tarkkuuskylvössä Ilmari pitää lannoitusta. Lannoitteet tulevat aivan siemenrivin viereen.
”Normaalikoneella lannoiterivi tulee 25 sentin välein. Tässä lannoiterivit tulevat 47,5 sentin välein, joten lannoiterivin lannoitemäärä on kaksinkertainen. Siemenmäärä on noin neljännes tavanomaiseen verrattuna, joten lannoitetta on nelinkertainen määrä yhtä kasvuyksilöä kohden. Kun taimiväli on tasainen, jokainen yksilö saa yhtä paljon ravinteita.”
Ilmari Hunsa käyttää myös nestemäistä starttilannoitusta kasvuunlähdön nopeuttamiseksi sekä öljykasveilla että sokerijuurikkaalla.
”Juonena on se, että kylmässä maassa fosfori ei ole kasville heti käyttökelpoista. Nestemäinen on.”
Kevätrapsille hän yleensä antaa typpeä kylvössä noin sata kiloa hehtaarille, kaksi kolmasosaa kokonaismäärästä. Loput hän antaa jaettuna lannoituksena.
Kun viljelyssä on seitsemän erilaista kasvilajia, lannoitteitakin helposti kertyy useita lajeja. Ilmari Hunsa on päätynyt käyttämään NK-lannoitteita. Fosfori annetaan starttina. Tämä helpottaa lannoituksen suunnittelua ja toteutusta, koska ravinnesuhteet ovat muunneltavissa kasvi- ja lohkokohtaisesti.
”Viljavuudet meidän maissa ovat hyvät. Fosforit ovat vähintään tyydyttäviä.”
Tarkkuuskylvön etuna Ilmari pitää öljykasveilla viljelyvarmuutta. Taimettuminen on nopeaa ja tasaista.
Kokkareauralla aurataan ylimääräinen maa-aines pois riviltä, jäljelle jää vain tarvittava haihduntasuoja. Kokkareaura myös mahdollistaa siemenen sijoituksen tarkasti kosteaan muokkauspohjaan. Kun riviväli on harva, haraus onnistuu. Samassa yhteydessä Ilmari antaa lisälannoituksen riville sijoitettuna.
Tuhohyönteisten torjunnassa tarvitaan tarkkuuskylvetyssä kasvustossa erityistä tarkkuutta.
”Harvassa kasvustossa tautipaine pienenee, kun kasvusto on ilmavaa. Koska kasvit eivät kilpaile keskenään, ne jäävät matalammiksi kuin normikylvössä. Kun niillä on tilaa, niistä tulee vahvoja sekä juuristosta että varresta. Kasvusto ei lakoudu. Puinti onnistuu jopa ilman pystyterää, kun laihonjakajan ajaa riviväliin.”
Entä sato?
”Öljykasvit haaroittuvat ja tekevät sivuversoja; niistä saadaan satoa. Olemme tehneet pieniä koeruutuja ja verranneet asiaa. Meillä tarkkuuskylvöllä on saatu 200–500 kiloa suurempi sato kuin perinteisellä kylvötavalla, mutta ennen kaikkea satovarmuus on parantunut eri vuosina”, Hunsa vastaa.
”Tuntuu, ettei tieto kulje jorpakon yli kovinkaan hyvin. Euroopassa kylvetään monia eri kasveja tällä menetelmällä. Ainoa ongelma on, että tarkkuuskylvö on vähän hitaampaa kuin tavallinen”, Ilmari Hunsa sanoo.
Hän soveltaa menetelmää myös härkäpavulle. Sen kylvössä hän käyttää maissikiekkoja, joilla menee maksimissaan 30 siementä neliölle.
”Härkäpavusta tulee harvassa kylvössä voimakas kasvi. Koska yksilöiden ei tarvitse kilpailla keskenään, kasvusto ei lakoonnu eikä juuri ränsisty. Suklaalaikku tulee myöhemmin, mutta rikkatorjunnasta, erityisesti savikasta, on huolehdittava tarkasti”, Ilmari Hunsa pohtii.
Hän on testannut myös kylvöä Rapid-menetelmällä, kuten hän itse kutsuu. Normaalilla kolmimetrisellä kylvökoneella kylvetään vain joka kolmannesta vantaasta, jolloin riviväliksi tulee 37,5 senttiä. Lannoitepuolelta suljetaan joka kolmas vannas, joten lannoiterivi väkevöityy kolmanneksella. Starttilannoitusta käytettäessä siemenriville tulee kolminkertainen määrä starttilannoitetta.
”Efekti on samanlainen. Riviväli ei tässä ole se juttu, vaan lannoitteen teho kasvun alussa.”
Härkäpavulla parempi sato näkyy siinä, että yksilöä kohti tulee enemmän palkoja, lisäksi härkäpavun tuhannen siemenen paino on suurempi. Kasvit hyödyntävät kasvutilan jatkamalla sukuaan.
Halvallakin tarkkuuskylvön alkuun pääsee. ”Juurikkaankylvökoneen saa käytettynä parilla tonnilla, haran alle tonnilla”, Ilmari toteaa.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
