Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Kauppilan tilan syysrypsi kukki komeasti toukokuun lopussa. Rikkoja ei näkynyt eikä rapsikuoriaisista ollut tietoakaan. Puuskainen tuuli töni kasvustoa, mutta se vaikutti vankalta.
Tilan historian 11. isännän, Lassi Sipilän rypsipellolla on meneillään Pyhäjärvi-instituutin havaintokoe, jossa koeruudut on käsitelty naudan lietelannalla. Tavoitteena on tarkastella lietelannan käyttöä syysrypsin peruslannoitteena.
Pellonpiennarpäivän yleisöä kiinnosti tietää, miltä eri lietekäsittelyjä saaneet koeruudut näyttivät. Sipilä arvioi itse silmällä, että lietelantaa 15 kuutiota saanut ruutu näyttää vankalta ja tiheältä.
– Värikin on tummempi kuin nollaruudussa.
Sipilän 37 hehtaarin alalla on käytössä kuuden vuoden viljelykierto: kaksi vuotta nurmea, syysrypsiä, syysruisvehnää, hernettä ja seosviljaa.
Syysrypsin esikasvina vaikuttaa siis kahden vuoden viherlannoitusnurmi, jossa oli heiniä ja apilaa, eniten puna- ja alsikeapilaa.
Alkutuotannon asiantuntija Johanna Pihala Pyhäjärvi-instituutista kertoo, että syysöljykasvit talvehtivat yleisesti huonosti talvella 2025–2026 ja kasvustoja jouduttiin rikkomaan paljon.
– Toisaalta siellä, missä on ollut lunta, kasvustot ovat säilyneet paremmin, niin kuin täällä Kauppilan tilalla. Lisäksi kasvustot olivat täällä hyvässä kunnossa jo viime syksynä.
Lassi Sipilä lisää, että alueella ei ollut paljon lunta, mutta vähäinen lumimäärä riitti. Koko ajan pysyttiin pakkasen puolella, joten kasvustot eivät kärsineet plussa- ja miinuskelien vaihtelusta.
Tämän vuoden kevät oli kuiva ja kylmä. Sateita saatiin viimein toukokuun loppupuolella.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.
Hämeenkyröläisestä maidontuottajasta tuli kotipalveluyrittäjä pitkällisten pohdintojen jälkeen. Melan asiantuntija neuvoo maatalousyrittäjää suuntaamaan uudelle työuralle ajan kanssa ja pienin askelin.
Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
Runsaille tuotantopanoksille saatu huono vastine laittoi Hermanni Lallukan miettimään muita vaihtoehtoja. Marttilan tila Kuusankoskella siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. Ratkaisu oli oikea.
Hyvällä maan rakenteella varmistetaan hyvä sato ja hallitaan riskejä. Maan rakenne on helppo tutkia kotikonstein. Paras aika tutkimiseen on syksy.
