Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Kauppilan tilan syysrypsi kukki komeasti toukokuun lopussa. Rikkoja ei näkynyt eikä rapsikuoriaisista ollut tietoakaan. Puuskainen tuuli töni kasvustoa, mutta se vaikutti vankalta.
Tilan historian 11. isännän, Lassi Sipilän rypsipellolla on meneillään Pyhäjärvi-instituutin havaintokoe, jossa koeruudut on käsitelty naudan lietelannalla. Tavoitteena on tarkastella lietelannan käyttöä syysrypsin peruslannoitteena.
Pellonpiennarpäivän yleisöä kiinnosti tietää, miltä eri lietekäsittelyjä saaneet koeruudut näyttivät. Sipilä arvioi itse silmällä, että lietelantaa 15 kuutiota saanut ruutu näyttää vankalta ja tiheältä.
– Värikin on tummempi kuin nollaruudussa.
Sipilän 37 hehtaarin alalla on käytössä kuuden vuoden viljelykierto: kaksi vuotta nurmea, syysrypsiä, syysruisvehnää, hernettä ja seosviljaa.
Syysrypsin esikasvina vaikuttaa siis kahden vuoden viherlannoitusnurmi, jossa oli heiniä ja apilaa, eniten puna- ja alsikeapilaa.
Alkutuotannon asiantuntija Johanna Pihala Pyhäjärvi-instituutista kertoo, että syysöljykasvit talvehtivat yleisesti huonosti talvella 2025–2026 ja kasvustoja jouduttiin rikkomaan paljon.
– Toisaalta siellä, missä on ollut lunta, kasvustot ovat säilyneet paremmin, niin kuin täällä Kauppilan tilalla. Lisäksi kasvustot olivat täällä hyvässä kunnossa jo viime syksynä.
Lassi Sipilä lisää, että alueella ei ollut paljon lunta, mutta vähäinen lumimäärä riitti. Koko ajan pysyttiin pakkasen puolella, joten kasvustot eivät kärsineet plussa- ja miinuskelien vaihtelusta.
Tämän vuoden kevät oli kuiva ja kylmä. Sateita saatiin viimein toukokuun loppupuolella.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
