Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Rouhiaisen tilan peltopäivässä Kouvolan Kimolassa paistaa aurinko heti aamusta. Isäntä Janne Rouhiainen pitelee tablettia, joka on hänen päivittäinen työvälineensä. Rouhiainen hallitsee Bayerin FieldView-sovelluksessa kaikkea omiin peltoihinsa liittyvää tietoa. Sovellus kerää ja tallentaa työkoneilta saatua tietoa, jota voi analysoida sovelluksessa, ja optimoida sen avulla esimerkiksi tuotantopanosten käyttöä tilalla.
– Tekniikkaa käyttämällä haluamme parantaa työtehoa ja nostaa satotasoja. Peltodatan keruujärjestelmällä voi hallita muun muassa kasvinsuojeluaineiden testausta pelloilla. Keräämme tiedon tehdystä työstä eri kaistoilla ja voimme verrata työkarttaa satokarttaan eli nähdä ruiskutusten vasteet, Rouhiainen kertoo.
Testilohkoilla peltodatan keruu helpottaa esimerkiksi puintia siten, että puidessa voi vain hyväksyä yhdestä nappulasta kyseisen lohkon, sillä sovelluksessa on jo pohjalla tiedot testikaistojen sijainnista.
– Meillä käytetään myös automaattiohjausta traktoreissa. Automaattiohjaus keventää ja lisää työtehoa sekä parantaa tarkkuutta ajossa.
Tilalla viljellään 510 peltohehtaaria. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat Uudessakylässä noin 50 kilometrin päässä tilakeskuksesta.
– Tarkoitus on vielä kasvattaa pinta-alaa, sillä maanviljely on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on olla kannattavaa. Pyrimme maksimaalisen hyvään satoon sopivalla kulurakenteella.
Satotasoja varmistetaan maan kasvukuntoon panostamalla, lannoitestrategialla sekä lohkojen perusparannuksilla. Tilalla on käytössä oma kaivinkone, jolla voi tehdä peltojen kunnostuksia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
Uudet teknologiset menetelmät voivat helpottaa maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaa. BioMonitor4CAP-hankkeessa testattu teknologia herätti kiinnostusta. Hanketutkimuksessa haastateltiin viljelijöitä ja neuvojia Suomessa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa.
Maan kasvukunnosta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneet tilat pärjäävät parhaiten nykyisessä toimintaympäristössä, arvioi ProAgria Etelä-Suomen strategia- ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa. Kun monokulttuurista päästään, alkaa elämä maan alla aktivoitua.
Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
