Rouhiaisen tilalla viljellään monipuolisesti puimurilla korjattavia syyskylvöisiä kasveja sekä hyödynnetään uutta tekniikkaa ja kokeillaan uusia kasveja. Tila on mukana tutkimustoiminnassa, kuten biostimulanttien testaamisessa.
Rouhiaisen tilan peltopäivässä Kouvolan Kimolassa paistaa aurinko heti aamusta. Isäntä Janne Rouhiainen pitelee tablettia, joka on hänen päivittäinen työvälineensä. Rouhiainen hallitsee Bayerin FieldView-sovelluksessa kaikkea omiin peltoihinsa liittyvää tietoa. Sovellus kerää ja tallentaa työkoneilta saatua tietoa, jota voi analysoida sovelluksessa, ja optimoida sen avulla esimerkiksi tuotantopanosten käyttöä tilalla.
– Tekniikkaa käyttämällä haluamme parantaa työtehoa ja nostaa satotasoja. Peltodatan keruujärjestelmällä voi hallita muun muassa kasvinsuojeluaineiden testausta pelloilla. Keräämme tiedon tehdystä työstä eri kaistoilla ja voimme verrata työkarttaa satokarttaan eli nähdä ruiskutusten vasteet, Rouhiainen kertoo.
Testilohkoilla peltodatan keruu helpottaa esimerkiksi puintia siten, että puidessa voi vain hyväksyä yhdestä nappulasta kyseisen lohkon, sillä sovelluksessa on jo pohjalla tiedot testikaistojen sijainnista.
– Meillä käytetään myös automaattiohjausta traktoreissa. Automaattiohjaus keventää ja lisää työtehoa sekä parantaa tarkkuutta ajossa.
Tilalla viljellään 510 peltohehtaaria. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat Uudessakylässä noin 50 kilometrin päässä tilakeskuksesta.
– Tarkoitus on vielä kasvattaa pinta-alaa, sillä maanviljely on yritystoimintaa, jonka tarkoitus on olla kannattavaa. Pyrimme maksimaalisen hyvään satoon sopivalla kulurakenteella.
Satotasoja varmistetaan maan kasvukuntoon panostamalla, lannoitestrategialla sekä lohkojen perusparannuksilla. Tilalla on käytössä oma kaivinkone, jolla voi tehdä peltojen kunnostuksia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
