Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Keskellä suomalaista kansallismaisemaa sijaitsevan Yrjölän marjatilan juuret ulottuvat pitkälle, sillä tila vietti 300-vuotisjuhlia viime vuonna. Mahnalan kylässä Maisematien varrella on useamman tilan marjakeskittymä. Isäntä Tommi Yrjölän vanhemmat alkoivat viljellä perunan lisäksi mansikkaa vuonna 1980, ja sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 1999 valikoimiin liittyi myös pensasmustikka.
– Saimme kuulla silloin paljon, että miksi tuollaista kasvatatte, kun metsät ovat mustikoita pullollaan. Tottumukset muuttuvat ja silloinen kokeilu on todellakin kannattanut, emäntä Tiina Harrinkari kertoo.
Marjatila myy lähes kaikki tuotteensa suoramyyntinä. Tilan sijainti on otollinen, sillä asfaltoitu tie vie pihaan saakka ja Tampereellekin on kivenheitto.
– Eikä kukaan ole valittanut näistä maisemista, Tommi Yrjölä sanoo katsoessaan olkansa yli Mahnalanselkää, mistä Nobel-kirjailijamme F.E. Sillanpääkin on ammentanut paljon tuotantoonsa.
Yrjölän marjatilan myytävien tuotteiden lista on herkullisen pitkä ja valikoimiin kuuluu esimerkiksi sokerimaissi. Uusien ideoiden kokeileminen on ollut tilan filosofia jo pitkään. Yrittäjät ymmärtävät myös, että epäonnistumisetkin kuuluvat osaksi prosessia.
– Jos on tuhat ideaa, sataa kokeilee, kymmenen on kohtalaista ja yksi niistä on hyvä. Jos ei koskaan kokeile mitään, sitä taantuu. Meidän kaltaisemme marjatilan täytyy miettiä aina jotain vähän uuttakin. Mikä olisi seuraava hitti, joka saisi ihmiset tulemaan tilallemme, yrittäjät tiivistävät.
Innovatiivista ajattelua on ruokkinut myös matkoilta saatu näkemys.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Suomalaisten marjatilojen valikoimaan on tulossa uusi marja. Tunnelissa kasvatettavan amerikankarpalon kauppakestävyys on omaa luokkaansa. Marja on koeviljelyssä Helsingin yliopiston lisäksi myös Kuoppamäen puutarhalla Nastolassa.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.…
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun…
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
