Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Kesäkahvio Pakari Oriveden Siitamassa avasi ovensa vappuviikonloppuna, ja emäntä Sanna Unkila pääsi tuttuun tapaansa häärimään tiskin taakse ja leipomaan monenmoisia herkkuja. Isäntä Jussi Unkila on haastatteluhetkellä Juupajoella tekemässä rahtikylvöjä.
– Näin keväisin Jussin kotona käymisen huomaa siitä, että likaiset työhousut ilmestyvät pyykkikoriin, Sanna naurahtaa.
Unkilan tilan kuudes isäntäpari yrittää monipuolisesti. Viljanviljelyn lisäksi tilan isäntä tekee talvisin auraustöitä ja ympärivuotisesti sekä metsäkonehommia että metsurintöitä. Kesällä työllistää myös rehunteko naapuritilalle. Sanna puolestaan pyörittää leipomoa ja kahvilaa, joka toimii vanhassa hirsisessä pakarirakennuksessa. Talvisin häntä työllistävät kirjanpitotyöt.
Kahvio Pakari viettää jo kahdeksatta kesäänsä emäntänsä hellässä huomassa. Sukupolvenvaihdos tilalla on tehty vuoden 2011 tammikuussa. Tampereelta kotoisin olevan Sanna Unkilan piti lähteä matkailualan töihin Espanjaan, mutta hän päätyikin maatilan emännäksi Unkilan tilalle Orivedellle.
– Kävin alkuun tilan ulkopuolella töissä. Tilalla oli lehmiä vuoteen 1995 saakka, minkä jälkeen appivanhempani perustivat leipomon. Siellä aloitin anoppini opissa leipomaan.
Pellolta pöytään -periaate toteutuu täydellisesti Unkilan tilalla, sillä iso osa omilla pelloilla kasvatetusta vehnästä ja kaurasta käytetään Pakarin leipomo- ja kahvilatuotteisiin gluteenittomat pois lukien. Viljat jauhetaan ylöjärveläisessä myllyssä.
– Teen kaikki itse, emmekä käytä lainkaan puolivalmisteita. Mottomme on tuoda lähiruuan merkitystä esille. Kahvilassa istuessaan asiakas näkee pellot, joilla hänen nauttimansa leivonnaisen vehnä tai kaura on kasvanut. Voiko lähiruokaa lähemmäksi enää päästä.
Idea Kahvio Pakarista syntyi valtakunnallisen Lähiruokapäivän aikana vuonna 2019.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
