Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Kesäkahvio Pakari Oriveden Siitamassa avasi ovensa vappuviikonloppuna, ja emäntä Sanna Unkila pääsi tuttuun tapaansa häärimään tiskin taakse ja leipomaan monenmoisia herkkuja. Isäntä Jussi Unkila on haastatteluhetkellä Juupajoella tekemässä rahtikylvöjä.
– Näin keväisin Jussin kotona käymisen huomaa siitä, että likaiset työhousut ilmestyvät pyykkikoriin, Sanna naurahtaa.
Unkilan tilan kuudes isäntäpari yrittää monipuolisesti. Viljanviljelyn lisäksi tilan isäntä tekee talvisin auraustöitä ja ympärivuotisesti sekä metsäkonehommia että metsurintöitä. Kesällä työllistää myös rehunteko naapuritilalle. Sanna puolestaan pyörittää leipomoa ja kahvilaa, joka toimii vanhassa hirsisessä pakarirakennuksessa. Talvisin häntä työllistävät kirjanpitotyöt.
Kahvio Pakari viettää jo kahdeksatta kesäänsä emäntänsä hellässä huomassa. Sukupolvenvaihdos tilalla on tehty vuoden 2011 tammikuussa. Tampereelta kotoisin olevan Sanna Unkilan piti lähteä matkailualan töihin Espanjaan, mutta hän päätyikin maatilan emännäksi Unkilan tilalle Orivedellle.
– Kävin alkuun tilan ulkopuolella töissä. Tilalla oli lehmiä vuoteen 1995 saakka, minkä jälkeen appivanhempani perustivat leipomon. Siellä aloitin anoppini opissa leipomaan.
Pellolta pöytään -periaate toteutuu täydellisesti Unkilan tilalla, sillä iso osa omilla pelloilla kasvatetusta vehnästä ja kaurasta käytetään Pakarin leipomo- ja kahvilatuotteisiin gluteenittomat pois lukien. Viljat jauhetaan ylöjärveläisessä myllyssä.
– Teen kaikki itse, emmekä käytä lainkaan puolivalmisteita. Mottomme on tuoda lähiruuan merkitystä esille. Kahvilassa istuessaan asiakas näkee pellot, joilla hänen nauttimansa leivonnaisen vehnä tai kaura on kasvanut. Voiko lähiruokaa lähemmäksi enää päästä.
Idea Kahvio Pakarista syntyi valtakunnallisen Lähiruokapäivän aikana vuonna 2019.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
