Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
Kokeilutuki on tarkoitettu nimenomaan alkutuotannon kokeiluihin. Tuen avulla voi testata uusia viljelykasveja, uusia viljelytapoja tai pohtia uusia käyttötarkoituksia ja jatkojalostusmahdollisuuksia. Olennaista on uutuusarvo, Hannu Laturi sanoo. Hän työskentelee Suomen Yrittäjäopiston toteuttamassa Kokeile ja kehity – uusia mahdollisuuksia maatilalle -hankkeessa Leader Aisaparin alueella Etelä-Pohjanmaalla.
Kokeilutuen suuruus on 2 500, 5 000 tai 7 500 euroa. Tukea voi hakea useamman kerran, jos kysymys on kokeilun jatkohankkeesta. Maksimimäärän 7 500 euroa voi hakea vain kerran.
– Kyse ei ole investointituesta, mikä on monelle hakijalle se tärkein rajaus. Kokeilutuki ei rahoita pysyviä rakenteita tai perustoimintaa, vaan tiedon hankintaa, asiantuntijapalveluita, koulutuksia, opintomatkoja, rajattuja laitevuokria ja kokeiluun liittyviä tarvikkeita. Tiedän esimerkiksi Salosta ryhmän, joka kävi kokeilutuen avulla Keski-Euroopassa tutustumassa kurpitsanviljelyyn ja kokeilivat sieltä kerättyjä oppeja myös käytännössä.
Laturin mukaan kokeilutuen vahvuus on juuri siinä, ettei se velvoita jatkamaan.
– Jos kokeilu osoittaa, ettei uusi kasvi tai toimintatapa toimi Suomen oloissa tai tilan kannattavuuden kannalta, sen voi todeta ja lopettaa. Se erottaa kokeilutuen investointituista, joissa kohde on usein säilytettävä käytössä useita vuosia.
Laturi kertoo lapualaisesta karjatilasta, joka päätti kokeilla sudaninruohoa lihakarjan ruokinnassa. Kyseessä ei ole mitenkään uusi kasvi, mutta keskiössä oli sen sopiminen eläinten rehuksi. Kasvi kasvoi hyvin, mutta ensimmäinen hallayö pysäytti kasvun odotettua aikaisemmin.
– Se oli osittain epäonnistunut kokeilu, mutta samalla yrittäjälle syntyi kipinä jatkaa kokeilua myöhemmin omalla rahalla. Tällaista oppimista kokeilutuki parhaimmillaan mahdollistaa. Kokeilutuen idea on oppiminen. Maataloudessa lopputulokset ovat harvoin varmoja etukäteen. Olennaista on, että riskiä pienennetään ja päätökset tehdään tiedon, ei arvailun pohjalta, Laturi toteaa.
Hyvä kokeiluhanke on Laturin mukaan selkeästi rajattu ja perusteltu.
– Hakemuksessa keskeistä on vastata kahteen kysymykseen: miksi kokeilu tehdään ja mitä sillä halutaan selvittää. Pelkkä "kokeillaanpa nyt herneen viljelyä" ei riitä, jos kyse on muutenkin tavanomaisesta toiminnasta. Uutuusarvo voi löytyä siitä, jos hernettä käytetään uudella tavalla, jalostetaan tai viedään uuteen markkinakanavaan. Kaikki kokeilut eivät ole onnistuneita. Mutta epäonnistunutkin kokeilu voi synnyttää kipinän jatkokehitykselle.
Vaikka kiinnostus on kasvussa, kokeilutuki on Laturin mukaan edelleen monelle vieras. Koko Suomen alueella myönnettyjä kokeilutukia oli vuoden 2025 loppuun mennessä hieman yli 60 kappaletta.
– Tämä on ohjelmakauden uusi tukimuoto, ja esimerkkejä on vielä vähän. Moni yrittäjä ei edes tiedä, mihin kaikkeen tukea voisi käyttää. Siksi esimerkkien voima on valtava, sillä kollegan kertomus menee paremmin perille kuin viranomaisen ohje, Laturi mainitsee.
Juuri tähän tarpeeseen Kokeile ja kehity -hanke pyrkii vastaamaan. Hanke käynnistyi syksyllä 2025 Etelä Pohjanmaalla, ja sen tavoitteena on tehdä kokeilutuki tunnetuksi ja madaltaa kynnystä kokeiluihin.
– Olemme järjestäneet webinaareja, työpajoja ja ideointitilaisuuksia, tehneet podcasteja ja virtuaalisia ja ihan fyysisiäkin yritysvierailuja, Laturi luettelee.
Laturin mukaan kokeilutuki sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa tilan suuntaa halutaan tarkastella uudelleen. Hyvinä esimerkkeinä hän nostaa sukupolvenvaihdoksen tai sivutoimisen viljelyn kehittämisen.
– Jos idea on olemassa mutta epäröintiä riittää, kokeilutuki voi olla se sysäys. Hakemuksen tekeminen ei ole valtava projekti, eikä raportointikaan ole ylivoimaista, kun kokeilua muistaa dokumentoida matkan varrella.
Lopulta kyse on Laturin mukaan ajattelutavasta maatalouden toimintaympäristön muuttuessa koko ajan.
– Tilakoot kasvavat, tilojen määrä vähenee ja tehokkuusvaatimukset korostuvat. Samalla kuluttajien kiinnostus paikalliseen, lähellä tuotettuun ja suoraan tilalta myytyyn kasvaa jatkuvasti. Kaikilla tiloilla ei ole resursseja lähteä suuriin muutoksiin, mutta pienemmille ja sivutoimisille tiloille kokeilutuki voi olla luonteva tapa etsiä uutta suuntaa. Jos maataloudessa halutaan uudistua, tarvitaan kokeilukulttuuria. Kaikki eivät onnistu, mutta ilman kokeiluja ei synny myöskään uusia toimivia ratkaisuja, tuotteita tai palveluja, Laturi summaa.
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
