Monella isolla hevostilalla on lantaongelma: ulostetta syntyy enemmän kuin omat ja lähitilojen pellot pystyvät vastaanottamaan. Pikahygienisoinnilla tilanne muuttuu olennaisesti.
Käsittelemätöntä lantaa ei voi luovuttaa kuin toisille maatiloille tai kompostointilaitoksille, koska seassa on potentiaalisia taudin aiheuttajia. Toisin sanoen lanta on kansanterveysriski. Lisäksi lannan seassa on rikkaruohon siemeniä.
Riski poistuu kompostoinnilla, joka kestää tyypillisesti noin vuoden.
Ilpo Pölösen kehittämä ManPas-laite käsittelee lannan nopeasti niin, että kansanterveysriski häviää ja rikkaruohon siemenet kuolevat. Käsitelty lanta täyttää EU:n sivutuoteasetuksen pykälät, minkä ansiosta sitä voi myydä irtotavarana maanparannukseen tai käyttää kuivikkeena.
ManPas on lämpöeristetty pystysiilo, jonka yläosaan lisätään päivittäin tuoretta hevosenlantaa tai naudan lietelannan kuivajaetta kolmannes siilon kokonaistilavuudesta. Kolmessa vuorokaudessa lanta lämpiää voimakkaasti ja saavuttaa siilon pohjan. Pohjalta ohjataan niin ikään yksi kolmasosa lannasta vuorokauden aikana hygienisointiruuviin. Se on käytännössä kuljetinruuvi, jonka ympärillä on lämminvesivaippa.
Lämmitys takaa, että lanta viettää vähintään tunnin seitsemänkymmenen asteen lämpötilassa. Juuri tunti ja seitsemänkymmentä astetta ovat sivutuoteasetuksen vaatimukset pikahygienisoinnille. Kun lanta on ollut ruuvissa tarvittavan ajan, se pyöräytetään ulos ja on valmista jatkokäyttöön.
– Laitteessa on lämpötila-anturit, jotka varmistavat, että kaikki lanta on vähintään tunnin verran halutussa lämpötilassa. Lämmitykseen tarvittava energiamäärä on yllättävän pieni, sillä lämpötilaa ei tyypillisesti tarvitse nostaa kuin korkeintaan kymmenen astetta, Pölönen kertoo.
ManPas on kehitelty IP-innovaatiot Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Pölönen on. Kehitystyössä on ollut mukana myös Hämeen ammattikorkeakoulu Hygienisoitu lanta -hankkeen kautta.
Ensimmäinen koekäyttöön tehty laite pystyy käsittelemään vuorokaudessa lantaa kolmisen sataa litraa, mikä vastaa vajaan kymmenen hevosen lantamäärää. Tämän kevään aikana valmistuu täysimittainen laitteisto, joka käsittelee vuorokaudessa kuutiometrin erän eli suunnilleen 30 hevosen – tai 60 lehmän – tuotoksen.
– Tarkoitus on tehdä tuotakin suurempi laitos, jolla voisi käsitellä sadan hevosen tai parin robotin navetan nautojen lannan, Pölönen kertoo.
ManPasin arvonlisäverottomaksi hinnaksi toimitusjohtaja kertoo tämän kevään kokoluokassa alle tuhat euroa hevosta kohden.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Pian kymmenen vuotta Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtajana työskennelleen Ano Halosen tausta on kansainvälisessä elektroniikkateollisuudessa. Tilaisuuden tullen Peking vaihtui kuitenkin Mikkeliin.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
