Monella isolla hevostilalla on lantaongelma: ulostetta syntyy enemmän kuin omat ja lähitilojen pellot pystyvät vastaanottamaan. Pikahygienisoinnilla tilanne muuttuu olennaisesti.
Käsittelemätöntä lantaa ei voi luovuttaa kuin toisille maatiloille tai kompostointilaitoksille, koska seassa on potentiaalisia taudin aiheuttajia. Toisin sanoen lanta on kansanterveysriski. Lisäksi lannan seassa on rikkaruohon siemeniä.
Riski poistuu kompostoinnilla, joka kestää tyypillisesti noin vuoden.
Ilpo Pölösen kehittämä ManPas-laite käsittelee lannan nopeasti niin, että kansanterveysriski häviää ja rikkaruohon siemenet kuolevat. Käsitelty lanta täyttää EU:n sivutuoteasetuksen pykälät, minkä ansiosta sitä voi myydä irtotavarana maanparannukseen tai käyttää kuivikkeena.
ManPas on lämpöeristetty pystysiilo, jonka yläosaan lisätään päivittäin tuoretta hevosenlantaa tai naudan lietelannan kuivajaetta kolmannes siilon kokonaistilavuudesta. Kolmessa vuorokaudessa lanta lämpiää voimakkaasti ja saavuttaa siilon pohjan. Pohjalta ohjataan niin ikään yksi kolmasosa lannasta vuorokauden aikana hygienisointiruuviin. Se on käytännössä kuljetinruuvi, jonka ympärillä on lämminvesivaippa.
Lämmitys takaa, että lanta viettää vähintään tunnin seitsemänkymmenen asteen lämpötilassa. Juuri tunti ja seitsemänkymmentä astetta ovat sivutuoteasetuksen vaatimukset pikahygienisoinnille. Kun lanta on ollut ruuvissa tarvittavan ajan, se pyöräytetään ulos ja on valmista jatkokäyttöön.
– Laitteessa on lämpötila-anturit, jotka varmistavat, että kaikki lanta on vähintään tunnin verran halutussa lämpötilassa. Lämmitykseen tarvittava energiamäärä on yllättävän pieni, sillä lämpötilaa ei tyypillisesti tarvitse nostaa kuin korkeintaan kymmenen astetta, Pölönen kertoo.
ManPas on kehitelty IP-innovaatiot Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Pölönen on. Kehitystyössä on ollut mukana myös Hämeen ammattikorkeakoulu Hygienisoitu lanta -hankkeen kautta.
Ensimmäinen koekäyttöön tehty laite pystyy käsittelemään vuorokaudessa lantaa kolmisen sataa litraa, mikä vastaa vajaan kymmenen hevosen lantamäärää. Tämän kevään aikana valmistuu täysimittainen laitteisto, joka käsittelee vuorokaudessa kuutiometrin erän eli suunnilleen 30 hevosen – tai 60 lehmän – tuotoksen.
– Tarkoitus on tehdä tuotakin suurempi laitos, jolla voisi käsitellä sadan hevosen tai parin robotin navetan nautojen lannan, Pölönen kertoo.
ManPasin arvonlisäverottomaksi hinnaksi toimitusjohtaja kertoo tämän kevään kokoluokassa alle tuhat euroa hevosta kohden.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa. Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
