Monella isolla hevostilalla on lantaongelma: ulostetta syntyy enemmän kuin omat ja lähitilojen pellot pystyvät vastaanottamaan. Pikahygienisoinnilla tilanne muuttuu olennaisesti.
Käsittelemätöntä lantaa ei voi luovuttaa kuin toisille maatiloille tai kompostointilaitoksille, koska seassa on potentiaalisia taudin aiheuttajia. Toisin sanoen lanta on kansanterveysriski. Lisäksi lannan seassa on rikkaruohon siemeniä.
Riski poistuu kompostoinnilla, joka kestää tyypillisesti noin vuoden.
Ilpo Pölösen kehittämä ManPas-laite käsittelee lannan nopeasti niin, että kansanterveysriski häviää ja rikkaruohon siemenet kuolevat. Käsitelty lanta täyttää EU:n sivutuoteasetuksen pykälät, minkä ansiosta sitä voi myydä irtotavarana maanparannukseen tai käyttää kuivikkeena.
ManPas on lämpöeristetty pystysiilo, jonka yläosaan lisätään päivittäin tuoretta hevosenlantaa tai naudan lietelannan kuivajaetta kolmannes siilon kokonaistilavuudesta. Kolmessa vuorokaudessa lanta lämpiää voimakkaasti ja saavuttaa siilon pohjan. Pohjalta ohjataan niin ikään yksi kolmasosa lannasta vuorokauden aikana hygienisointiruuviin. Se on käytännössä kuljetinruuvi, jonka ympärillä on lämminvesivaippa.
Lämmitys takaa, että lanta viettää vähintään tunnin seitsemänkymmenen asteen lämpötilassa. Juuri tunti ja seitsemänkymmentä astetta ovat sivutuoteasetuksen vaatimukset pikahygienisoinnille. Kun lanta on ollut ruuvissa tarvittavan ajan, se pyöräytetään ulos ja on valmista jatkokäyttöön.
– Laitteessa on lämpötila-anturit, jotka varmistavat, että kaikki lanta on vähintään tunnin verran halutussa lämpötilassa. Lämmitykseen tarvittava energiamäärä on yllättävän pieni, sillä lämpötilaa ei tyypillisesti tarvitse nostaa kuin korkeintaan kymmenen astetta, Pölönen kertoo.
ManPas on kehitelty IP-innovaatiot Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Pölönen on. Kehitystyössä on ollut mukana myös Hämeen ammattikorkeakoulu Hygienisoitu lanta -hankkeen kautta.
Ensimmäinen koekäyttöön tehty laite pystyy käsittelemään vuorokaudessa lantaa kolmisen sataa litraa, mikä vastaa vajaan kymmenen hevosen lantamäärää. Tämän kevään aikana valmistuu täysimittainen laitteisto, joka käsittelee vuorokaudessa kuutiometrin erän eli suunnilleen 30 hevosen – tai 60 lehmän – tuotoksen.
– Tarkoitus on tehdä tuotakin suurempi laitos, jolla voisi käsitellä sadan hevosen tai parin robotin navetan nautojen lannan, Pölönen kertoo.
ManPasin arvonlisäverottomaksi hinnaksi toimitusjohtaja kertoo tämän kevään kokoluokassa alle tuhat euroa hevosta kohden.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Pian kymmenen vuotta Eurofins Viljavuuspalvelun toimitusjohtajana työskennelleen Ano Halosen tausta on kansainvälisessä elektroniikkateollisuudessa. Tilaisuuden tullen Peking vaihtui kuitenkin Mikkeliin.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
