Kauhavalla porkkanaa viljelevät Olli-Matti ja Laura Rintala ovat panostaneet teollisuusporkkanan viljelyyn tosissaan. Oman kuorimon lisäksi tärkeässä roolissa ovat vakituiset asiakkuussuhteet.
Kauhavalla porkkanaa viljelevä Olli-Matti Rintala pitää erikoiskasvien viljelyn elinehtona markkinoiden löytämistä. Etenkin silloin, kun asiakkaat eivät löydy kaupan sektorilta, vaan pääosin teollisuudesta. Parhaimmat edellytykset viljelylle ovat hänen mukaansa vakituisissa sopimusasiakkuuksissa.
Porkkanaa Olli-Matti tuottaa yhdessä vaimonsa Laura Rintalan kanssa. Heidän yhteisomisteinen yrityksensä Juures Eetvartit Oy on yksi tuottajayrityksistä, jotka viljelevät vakituisesti Kauhavalla toimivalle ja Atrian omistamalle elintarvikevalmistaja Domretorille. Domretorin lisäksi Juures Eetvartit Oy:n asiakkaat löytyvät kuopiolaisesta kasvisruokavalmistaja Kasvis Galleria Oy:stä sekä erilaisista tukkuliikkeistä. Porkkanaa Rintalat viljelevät toista vuotta. Sitä ennen vuonna 2014 sukupolvenvaihdoksen kokeneen Rintalan tilan pelloilla kasvoi lanttu.
– Peltotöitä on tehty ihan lapsesta asti, Olli-Matti kertoo.
Laura sanoo kiinnostuksen tarttuneen miehen mukana, yhdessä taivaltaen.
Juures Eetvartit Oy:n Rintalat perustivat vuonna 2018. Samana vuonna he hankkivat kuorintalinjaston Sakari Yliniemeltä Nivalasta, jonne Rintalat aiemmin toimittivat lanttua kuorittavaksi. Ensimmäinen toimintavuosi mentiin Nivalassa Yliniemen tiloissa. Kuorintalinjaston oston myötä myös Yliniemen solmimat asiakkuussuhteet siirtyivät Juures Eetvarteille.
Kuorimon toiminta siirtyi Kauhavalle omiin toimitiloihin hieman ennen porkkananviljelyn aloittamista vuonna 2019. Kuorimoinvestointi maksoi Rintaloille 300 000 euroa. Kuorimossa kuoritaan, viipaloidaan ja pätkitään myös lanttua. Sitä Juures Eetvarteille toimittaa muutama Etelä-Suomessa toimiva tuottaja. Myös lantut menevät Rintaloilta samoille asiakkaille kuin porkkanat.
– Tärkein juttu on se, että on asiakkaat. Porkkanat eivät säily vuotta kauempaa varastossa. Porkkanaa voi tulla helposti 60 tonnia hehtaarilta.
Porkkananviljelyssä kuluvan vuoden kasvukausi ulottui toukokuun alun paikkeilla tapahtuneista kylvöistä aina syys–lokakuun tietämille osuneisiin porkkanan nostoihin. Olli-Matti pitää Kauhavan seudun multavia maita oivana juuresten kasvualustana, koska sellainen maa-aines pystyy sitomaan kosteutta paremmin ja kestää täten helpommin kuivempia kausia.
Rintaloiden porkkananviljelyn ja kuorimon töissä pariskuntaa auttavat Olli-Matin vanhemmat sekä edelleen mukana kuvioissa oleva Sakari Yliniemi. Syksyn sesonkiaikana Juures Eetvartit maksaa palkkaa seitsemälle työntekijälle.
Kasvukauden loppu aloittaa toisen sesongin, jonka päässä häämöttää joulu. Kuorimossa riittää kiirettä lokakuusta aina jouluaaton alusaikoihin. Kuoritut ja esikäsitellyt juurekset ovat kysyttyä tavaraa asiakkaiden jouluisten laatikkoruokien valmistuksessa. Viljelyn sesonkiluonteisuutta helpottavat pariskunnan toisaalla tapahtuvat päivätyöt. Olli-Matti toimii siivouslaitevalmistaja Kärcherin aluepäällikkönä ja Laura puolestaan vakuutusyhtiö LähiTapiolan esimiestehtävissä.
Tänä vuonna porkkanan viljelyala on vähän alle 10 hehtaaria. Lantun ja porkkanan hehtaarisadot liikkuvat yleisesti ottaen 50–60 tonnin luokassa. Kaikkiaan Rintaloilla on peltoja 25 hehtaarin verran. Niistä osa on vuokramaita. Viljeltävät porkkanalajikkeet Rintaloilla ovat Blanes ja Fontana.
– Tyypilliset teollisuuslajikkeet, Olli-Matti sanoo.
Viljeltävä pinta-ala vaihtelee sen mukaan, mitä asiakkaiden kanssa sovitaan toivotuista tuotantomääristä. Tärkeässä osassa Rintaloiden porkkananviljelyä on viljelykierto. Samalla lohkolla on porkkanaa vain kerran viidessä vuodessa. Tällöin viljelyssä päästään Olli-Matin mukaan paitsi vähemmällä työmäärällä, myös pienemmällä torjunta-aineiden käytöllä.
– Tuholaispaine ei ole niin kova, kun pellot ovat aina kaukana toisistaan. Viljelykierto parantaa myös varastokestävyyttä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä. Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
