Satovahingon varalle voi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ottaa vakuutuksen. Valtion katokorvausjärjestelmää ei enää ole. Rahanjakoautomaatista ei ole kyse, mutta poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat vahingot korvataan.
OP Vakuutus ja Lähitapiola ovat molemmat tuoneet tänä vuonna markkinoille satovahinkovakuutukset. OP Vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä ja vakuutuspäällikkö Teppo Raininko ovat pyrkineet kehittämään OP:n tuotteesta mahdollisimman hyvän ja karsineet pois valtion korvausjärjestelmän huonot puolet.
”Lähdimme miettimään sitä, mikä valtion korvausjärjestelmässä oli pielessä. Ylivoimaisesti isoin asia oli omavastuu. Jos sadan hehtaarin alasta 30 hehtaaria epäonnistui, ei mitään korvauksia vielä saanut vanhasta järjestelmästä”, Raininko kertoo.
OP:n vakuutuksessa omavastuun osuus pudotettiin 20 prosenttiin. Vanhaan verrattuna erilaista on myös se, että omavastuu lasketaan vahingon määrästä, ei koko tilan pinta-alasta. Laskenta tehdään aina kasvilajikohtaisesti. Käytännössä siis yhdestä poikkeuksellisesta sääilmiöstä aiheutuu yksi vahinko ja menee vain yksi omavastuu, vaikka kasvilajeja olisi useampiakin.
Toinen iso asia on, että korvauksen määrä perustuu tilan todellisiin satoihin. Vanhassa järjestelmässä korvauksen perusteena olivat viitesadot eli alueittaiset keskiarvosadot. Myös tästä OP päätti luopua.
”Oikeastaan se meni niin, että Olli sanoi, ettei viitesatojen kanssa voida toimia, koska satotasoissa on niin paljon eroa. Ison sadon saava viljelijä on myös laittanut peltoon enemmän tuotantopanoksia, joten ei se ihan oikein mene, jos vahinko korvataan hänelle viitesatojen mukaan.”
Vahingon sattuessa lähtökohtana ovat alueelliset keskisadot. Viljelijä voi kuitenkin kirjanpitonsa avulla esittää, millaisia satoja hän on keskimäärin saanut. Viljelysuunnitelmakin kertoo satotavoitteesta. Faktaa ovat myös edellisten vuosien sadon myyntimäärät.
Rainingon mielestä juuri nyt ennen kylvöjä on aika kaikkien viljelijöiden tehdä tietoinen päätös siitä, ottaako riskin vai ottaako sadolle vakuutuksen. Hintaa vakuutukselle tulee keskittäjäasiakkaalle noin kaksi euroa hehtaarilta. Se on otettava kaikille hehtaareille, siis myös satoa tuottamattomille kesannoille ja luonnonhoitopelloille.
”Hinta on painettu alas, jotta saadaan syntymään toimivat markkinat ja riittävästi vakuutusmassaa. Eurooppalaisessa mittakaavassa tämä on erittäin edullinen vakuutus. Tarjoamme sen lisäturvaksi maatilavakuutukseen omille asiakkaillemme. Pelkkää satovahinkovakuutusta meiltä ei voi ottaa.”
Ensimmäinen vuosi uusien vakuutusten kanssa tarkoittaa kokemusten saamista puolin ja toisin. Jonkin verran satovahinkovakuutuksia on jo maaliskuussa tehty. Suurin osa vakuutuksen ottajista on viljatiloja, mutta niitä on tehty myös lypsykarjatiloille. Raininko arvelee tämän johtuvan siitä, että nurmirehulla satovahingon riski on pienempi.
Toisaalta historiassa pahoja vahinkovuosia Suomessa on ollut esimerkiksi 2004. Silloin valtio korvasi melkein 20 miljoonaa euroa. Runsaasti korvauksia maksettiin kotieläintiloille, kun heinää ja nurmea ei päästy korjaamaan. 2006 taas kuivuus kuritti rehusatoja. Silloin maksettiin tietyille alueille yleiskorvauksia rehumenetysten johdosta.
Satovahinkovakuutus ei todellakaan ole mikään korvausautomaatti. Jos kylvöaikaa on vielä jäljellä, pitää kylvöt tehdä uudestaan. Silloin korvataan ylimääräisestä työstä aiheutuneet kustannukset. Vahingon aiheuttaneen sääilmiön pitää olla poikkeuksellinen. Tämä tutkitaan Ilmatieteen laitoksen säätiedoista, tilaa lähinnä olevan sääaseman tietojen perusteella.
Ilmiö on poikkeuksellinen, kun vastaava tapahtuu harvemmin kuin kolme kertaa sadassa vuodessa. Moni satotappio jää siis korvauksen ulkopuolelle.
”Siksi aina, kun syysviljat eivät talvehdi, emme korvaa. Edelleen on siis voimassa se, että älä kylvä sille lohkolle, joka on aina veden vallassa. Pitää olla vahinko, jolle ei voi itse mitään.”
Niin kauan kuin voidaan kylvää jotakin uutta, korvataan ylimääräinen työ ja menetetyt panokset. Siinä vaiheessa, kun uudelleenkylvö on viranomaisten mukaan myöhäistä, korvataan sadon menetys. Viimeinen kylvöpäivä on Suomessa ollut 30. kesäkuuta.
”Tämän talven talvehtimisia ei ole vakuutuksen piirissä. Emme voi tietää milloin vahinko on tapahtunut. Pitää olla vakuutus ennen kylvöä, jos kasvukaudella tapahtuu vahinko.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Sotakorvausvuodet näkyivät lehden sivuilla yhä useampina artikkeleina hevosten hoidosta ja puutavaran ajosta. Koneet alkoivat tulla avuksi raivaukseen ja pelloille, ja suomalaisten itsetuntoa nostatti AIV-rehukeksinnöstä pokattu Nobel-palkinto.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
