Valmiina lähtöön
Kylvöt ovat ovella. Vielä ehtii tehdä viime hetken valmistelut ja muuttaa viljelysuunnitelmaakin.
Tuulenkaatoja joudutaan käsittelemään moottorisahalla, kun niitä lojuu sellaisissa maastoissa, jotka eivät sovellu koneelliseen korjuuseen.
Tuulenkaatojen korjuu metsurityönä on vaarallista ja erikoisosaamista vaativaa työtä, joka tulisi jättää metsäkoneen tai ammattitaitoisen metsurin tehtäväksi. Jos työhön kuitenkin tartutaan itse, varovaisuutta ei voi liikaa korostaa.
Kun tuulen kaatama puu sahataan irti kannosta, rungossa on jännityksiä joka suuntaan. On tavallista, että runko ponnahtaa päin sahaajaa.
– Hiekkainen, yli tonnin painava juurakko saattaa kaatua sahaajan päälle varsinkin mäkisessä maastossa, oululainen metsäpalveluyrittäjä Matti Väärälä Madekosken Metsäpalvelu Oy:sta kertoo.
Väärälä korostaa, ettei tuulenkaatojen sahaamiseen tulisi ryhtyä ilman koulutuspohjaa, eikä savotalle pidä koskaan lähteä yksin.
1. Tuulenkaadon sahaaminen. Tuulen kaatamat puut lojuvat harvoin niin, että runko lepäisi täysin suorassa. Tavallista on, että puu on kaatunut toisen puun yli tai maassa olevan kohouman päälle.
Kun runko taipuu, samalla se myös jännittyy, jolloin runkoon varastoituu potentiaalienergiaa. Kun runko katkaistaan sahaamalla, energia vapautuu kerralla.
Matti Väärälä muistuttaa, että jännittynyt runko ponnahtaa katkaisun jälkeen ylös tai sivulle. Mikäli runko osuu sahaajaan, tuloksena on vähintään luunmurtumia. On tärkeää päätellä ennen sahausta, mihin suuntaan runko voisi ponnahtaa.
Jännittyneen tuulenkaadon sahaaminen aloitetaan raivaamalla tyven ympärys esteistä, jotka hidastavat sahaajan perääntymistä puun tyveltä. Tämän jälkeen runko karsitaan.
Sitten tarkastetaan, onko rungon alla esteitä – vaikkapa kiviä – johon sahan terä voi osua.
Rungon painepuolelle – eli jännittyneen rungon kaaren sisäpuolelle – sahataan kaatokolo, joka vähentää rungon jännitystä. Tämän jälkeen runko katkaistaan kolon keskelle suunnatulla yläsahauksella. Samalla varotaan tyven ponnahtamista.
2. Konkelon purkaminen. Konkeloon jääneen puun juuren pitovoima maahan on heikentynyt. Tällöin puu nojaa vieressä kasvaviin puihin ja se pysyy pystyssä näiden tukemana.
Sahaajan suurin virhe on konkelon purkaminen tukipuita kaatamalla. Matti Väärälä huomauttaa, että tukipuihin kajottaessa voi konkelossa oleva puu romahtaa sahaajan päälle pelkästä tärähdyksestä.
Konkelon purku aloitetaan raivaamalla tyven ympärys vapaaksi esteistä, jotka hidastavat sahaajan perääntymistä.
Konkelossa oleva puu kaadetaan siten, että sen alapinnalle sahataan ensin 45 asteen kaatokolo. Katkaisusahaus tehdään kolon pohjalle suunnattuna yläsahauksena.
Konkelon purku saattaa onnistua myös vieruspuihin kiinnitetyillä taljoilla, joilla konkelopuuta vedetään sivuttain. Sähkölinjaan nojaavaan puuhun ei saa koskea.
3. Varusteet. Talja, tunkki, tukkisakset, vänkäri, köysi ja kaksi moottorisahaa ovat tuulenkaatosavotan perusvälineistöä.
Mukaan työmaalle otetaan myös täyteen ladattu matkapuhelin, ensiapupakkaus, eväät ja riittävästi juotavaa. Metsuri pukeutuu aina turvavarusteisiin, joita ovat kuulosuojaimilla ja visiirillä varustettu suojakypärä, viiltosuojahousut ja moottorisahaukseen tarkoitetut turvasaappaat.