Kesäkuumalla voi tuntua inhottavalta vetää työhanskat käteen, mutta useimmiten se kannattaisi. Viljelijöille sattuu vuosittain 800–1 000 vakavaa käsivammaa, joista noin puolet olisi ehkäistävissä työtehtävään sopivilla suojakäsineillä.
Maatiloilla tapahtui Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastojen mukaan vuosina 2020–2024 eli viidessä vuodessa yhteensä 3 100 käsitapaturmaa. Niistä aiheutui viljelijöille 550 000 sairauslomapäivää ja kustannukset olivat 12 miljoonaa euroa.
Käden ja ranteen alue on kolmanneksi eniten vahingoittuva ja siten kustannuksia aiheuttava kehon osa maatiloilla. Käsitapaturmilla tarkoitetaan tässä siis käteen, sormiin ja ranteeseen kohdistuneita haavoja, pinnallisia vammoja, palovammoja, kemiallisia palovammoja ja paleltumia, jotka olisivat ehkä olleet ehkäistävissä käyttämällä oikeanlaisia suojakäsineitä.
Käsivammojakin yleisempiä ovat muut yläraajavammat, kuten olkapään ja käsivarren vammat sekä jalkojen vammat. Kolme helpointa tapaa vähentää näitä yleisimpiä vammatyyppejä maatiloilla ovat: kiireen ja traktorista hyppäämisen välttäminen sekä hanskojen käyttäminen.
Okei, hanskat pitäisi siis olla. Mutta kun tavallinen tallaaja menee rautakauppaan ostamaan työkäsineitä, niin sieltä löytyy tarjontaa kuin jogurttiosastolla. Miten siis valita oikeat hanskat työtehtävään?
Oikeanlaisten suojakäsineiden valintaan pätee periaatteessa samanlainen ostoprosessi kuin kaikissa muissakin henkilönsuojainten hankinnassa. Kaikki lähtee työpaikan ja työtehtävän riskinarvioinnista, johon kuuluu työympäristön haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen. Maatalouden työtehtävissä käsiin kohdistuu usein mekaanista rasitusta, hiertymiä, likaa, polttonesteitä, syövyttäviä kemikaaleja, teräviä esineitä, kuumuutta, kylmyyttä sekä erilaisia ihosairauksia aiheuttavia altisteita. Myös altistuksen kestoaika saattaa vaikuttaa käsineen valintaan.
Käsivammoja sattuu paljon erityisesti koneita ja työkaluja käytettäessä, joten suojakäsineistä pitäisi tarkistaa merkinnät sekä materiaalin ja mallin suojaavuus.
Käsineiden merkinnöistä näkee, millaisilta vammoilta käsine on suunniteltu suojaamaan. Esimerkiksi standardin EN 388 suojakäsineiden mekaaninen suojaus pitää sisällään vaatimukset myös viillonkestolle. Suojausteho on määritelty luokkiin A–F: A on heikoin viillonsuojaluokka ja F on paras. Näitä käsineitä voisi hyvin käyttää maatiloilla. Niitä löytyy myös melko ohuina eli näppituntumaltaan ihan hyvinä.
Luonnollisesti on myös kokeiltava käsineen sopivuus käteen ja käytettävyys työtehtävässä. Suurin syy käsineiden poisottamiseen kesken työn on se, että hanskat kädessä on hankala tehdä jotakin sorminäppäryyttä vaativaa tehtävää. Tai sitten pitää esimerkiksi soittaa kännykällä tai vastata puheluun, eikä pahuksen kännykän kosketusnäyttö reagoikaan hanskan materiaalin kanssa.
Vastaavaa palautetta saa välillä kuulla myös muilta tilan työntekijöiltä tai perheenjäseniltä, kun työ jatkui kuin huomaamatta ilman hanskoja. Vaikka se vähän hankalaa on tai veisi muutaman sekunnin arvokasta peliaikaa, vahva suositus on vetää hanskat käteen ja jättää pulinat pois.
Viimeisenä kohtana suojakäsineiden käytössä on niiden pesu tai puhdistaminen ohjeiden mukaan ja oikea-aikainen hävittäminen. Rikkinäinen ja hyvin kulunut suojakäsine ei enää palvele tarkoitustaan.
Kirjoittajista Jarkko Leppälä työskentelee Luonnonvarakeskuksella ja Jukka Mäittälä Työterveyslaitoksella.
Lähteitä:
Suojaa itsesi -opas. 2014. Mela: https://www.mela.fi/uploads/2019/01/3e0c2e23-suojaa_itsesi_2014.pdf
Suojakäsineet, Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/henkilonsuojaimet/suojainten-valinta-ja-kaytto/suojakasineet
PPE CE-merkinnät: https://www.ctv-certificacao.pt/cemarking
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
Muuramelaiset Elina ja Kalle Tammivuori perustivat tilalleen ensin kesäkahvilan. Kaksi vuotta sitten he rakensivat navetan taakse näyttämön ja katetun 300-paikkaisen katsomon.
Vaihian kaalitilalla tunnetaan vihannesviljelyn kiihkeä, vähäuninen kesärytmi. Uusia ideoita on paljon, mutta ensin pitäisi löytää lisää työvoimaa.
Luken kehittämä nestekate voi korvata muovin ja glyfosaatin käyttöä rikkakasvien vastaisessa taistelussa. Lupaavimmat koetulokset on saatu puuvartisten kasvien suojaamisessa.
Suomen metsistä noin 12 prosenttia on FSC-sertifioitu. Lisä ei olisi pahitteeksi, sillä FSC-sertifioidulle puulle ja puutuotteille on kasvava kysyntä. Metsäyhtiöt kannustavatkin nyt kilvan metsänomistajia liittymään FSC-järjestelmään.
Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
