Viljojen hinnat pysynevät vakaina kesään saakka. Syksyä kohden mentäessä hintariskit kasvavat. Ensi satokauden hintoja kannattaisi kiinnittää jo nyt. Viljojen ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat ponnahtivat alkuvuonna poikkeuksellisen korkeiksi. Suomessa palattiin tänä vuonna […]
Viljojen hinnat pysynevät vakaina kesään saakka. Syksyä kohden mentäessä hintariskit kasvavat. Ensi satokauden hintoja kannattaisi kiinnittää jo nyt.
Viljojen ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat ponnahtivat alkuvuonna poikkeuksellisen korkeiksi. Suomessa palattiin tänä vuonna taas viljojen hintoja alaspäin painavaan ylituotantotilanteeseen.
– Viljaa puitiin noin viidennes yli Suomen oman tarpeen. Ylituotannon vuoksi ostohinnat laskivat kesällä 30 euroa tonnilta alle Euroopan pörssihintojen. Yhden poikkeusvuoden jälkeen on taas ostajan markkinat, viljamarkkinoihin perehtynyt talousasiantuntija Timo Jaakkola Lanterra Oy:stä tiivistää.
Jaakkolan mukaan viljan basis eli hintaero Pariisin Euronext-pörssin tonnihintoihin on vaihdellut Suomessa 30 euron vähennyksestä 30 euron lisähintaan sadosta riippuen. Teollisuuden ja kotieläintuotannon tarpeisiin riittäisi kolmen miljardin kilon kokonaissato. Tämän vuoden viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljardia kiloa.
Monet kasvinviljelijät ovat tehneet viljan myynneillä hyvää tulosta tänä vuonna. Hyvän hinnan pysymisen tai jopa nousun varaan ei kannata ensi syksynä laskea.
– Jos syksyn tai talven aikana saa kiinnitettyä ensi vuoden sadon hinnan nykyiseen tasoon, suosittelen kiinnittämään. Hyvänä nyrkkisääntönä voi edelleen pitää sitä, että noin puolet sadosta kannattaa kiinnittää etukäteen, itsekin maatalousyrittäjänä toimiva Jaakkola sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Ukrainassa käytävän sodan käänteet voivat vaikuttaa hyvinkin nopeasti raaka-aineiden pörssihintoihin. Jos Ukrainassa ei päästäisi ensi keväänä kylvämään, nousevat hinnat nopeasti.
Hinnan kiinnittämistapana toimii Suomessa lähes yksinomaan kiinteähintainen kauppa- eli termiinisopimus. Joillain ostajilla, kuten Hankkijalla, on tarjolla myös Euronext-pörssihintaan sidottu kauppasopimus.
Jaakkola pitää kauppasopimusta sekä viljelijän että teollisuuden etuna. Sopimuksilla pystytään hallitsemaan paremmin tuotantomääriä. Toistaiseksi vain noin kymmenesosa viljasadosta vaihtaa omistajaa etukäteen tehdyillä sopimuksilla.
Jokaisen maatilan taloustilanne on erilainen, eivätkä samat neuvot sovi kaikille. Jaakkola kannustaa laskemaan jo nyt ensi kesän tuotantokustannukset. Ne on kohtuullisen helppo laskea, jos lannoitteet on jo hankittu tai niiden hinta on muuten tiedossa. Kiinteät kustannukset eivät vaihtele paljoa vuodesta toiseen.
– Kun tuotantokustannukset ovat selvillä, on helpompi päättää, mihin hintaan tulevan kasvukauden sato kannattaa kiinnittää, Jaakkola neuvoo.
Vilja-alan yhteistyöryhmän nettisivuilta löytyy laskuri, joka helpottaa tuotantokustannusten laskemista.
Kasvilajeja valitessa Jaakkola kehottaa katsomaan yhtä vuotta pidemmälle.
– Suunnittele viljelykierto pidemmällä tähtäimellä. Kuuntele, mitä asiakas ja markkinat haluavat ja mieti, mitkä kasvit sopivat pelloillesi. Jos härkäpapu tai herne ei sovi, unohda ne. Ei kannata lähteä maksimoimaan yhden vuoden tuottoa, jos viljelykierto kärsii. Viherlannoitusnurmi voi olla monelle paras vaihtoehto paitsi maan kasvukunnon, myös riskienhallinnan ja markkinoiden tasapainon kannalta.
Riittävä varastointikapasiteetti tarjoaa joustavuutta viljojen myyntiajankohtiin. Varastotiloja ei välttämättä tarvitse rakentaa itse, vaan niitä voi myös vuokrata (katso sivut 22–26).
Viljojen myynnin oikea ajoittaminen vaatii kotimaisten ja kansainvälisten viljamarkkinoiden seuraamista. Helpon ja ajantasaisen tavan seurantaan tarjoavat Vilja-alan yhteistyöryhmän ylläpitämät markkinatietosivut osoitteessa vyr.fi.
Euronext-pörssin sivut tarjoavat täysin reaaliaikaisen markkinahintojen seurannan viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien osalta. Vartin välein päivittyvät hinnat ja tulevat futuurihinnat löytyvät englanniksi osoitteesta live.euronext.com.
Jaakkola suosittelee markkinoista kiinnostuneita seuraamaan myös Ison-Britannian neuvontaorganisaation, Agriculture and Horticulture Development Board, sivuja osoitteessa ahdb.org.uk.
– AHDB:n palvelu on hyvä esimerkki Luonnonvarakeskuksen hallinnoimalle Agrihub-verkostolle. Siihen suuntaan tulisi pyrkiä. Silloin kaikki oleellinen markkinatieto olisi yhdessä paikassa, Jaakkola esittää.
Yksi hyvä vertailukohta Suomen hinnoille on myös virolaisten viljelijöiden omistaman Kevili-osuuskunnan viljanoteeraukset. Ne löytyvät osoitteesta kevili.ee/viljahinnad. Kevili ottaa viljaa vastaan esimerkiksi Muugan satamassa Tallinnassa ja on valmis ostamaan sitä myös suomalaisilta viljelijöiltä.
Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Lannoitteiden avaushinnat eivät yllättäneet. Yara piti hintansa voimassa vain pari viikkoa, kun se jo korjasi hintoja viisi euroa ylöspäin. Parin vuoden takaisissa hinnoissa ei silti vielä olla.
Metsäteollisuuden isot investoinnit lisäävät selvästi kuitupuun käyttöä ensi vuonna. Kasvu korjataan yksityismetsistä. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa, että kysynnän kasvu kohentaa jonkin verran puun hintaa. Mäntytukin ja -kuidun hinnat ovat nousussa.
Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.