Valtaosa maa- tai metsätalousyrittäjistä pääsee hyötymään uudesta yrittäjävähennyksestä. Verottaja tekee tuloista viiden prosentin vähennyksen viran puolesta, joten sitä ei itse merkitä verolomakkeelle.
Uudesta yrittäjävähennyksestä pääsevät hyötymään muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimivat yrittäjät. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.
Uusi vähennys keventää myös maatalous-, metsätalous- tai poroyrittäjän tuloverotusta, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona.
Vähennystä ei tarvitse laskea tai ruksata mihinkään lomakkeeseen itse, vaan verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Käytännössä veronkevennys on noin kahden prosentin suuruinen.
Verottaja tekee yrittäjävähennyksen maatalouden tuloksesta, ennen kuin tulo jaetaan puolisoille henkilökohtaiseksi ansio- tai pääomatuloksi. Yhtymässä yrittäjävähennys vähennetään osakaskohtaisesti siitä osuudesta, joka osakkaalla on yhtymän maatalouden puhtaaseen tuloon.
Yrittäjävähennys tulee näkymään verotuspäätöksessä omana rivinään.
Maatalouden kirjanpito-ohjelmista ainakin Softsalon Tilituki näyttää yrittäjävähennyksen vaikutuksen maatalouden ja metsätalouden verolomakkeiden tallennusruudulla. Tilituen verolomaketulosteilla sitä ei kuitenkaan näy, koska se ei kuulu viralliselle lomakkeelle.
Metsätaloudessa yrittäjävähennys kohdistuu vain pääomatuloihin. Sitä ei tehdä metsätalouden ansiotulosta eli hankintatyön arvosta.
Yrittäjävähennys lasketaan metsätalouden kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa. Jos metsätalouden kokonaisnettotulos jää tappiolliseksi, verottaja ei tee yrittäjävähennystä.
Aikaisemmin tällä vuosikymmenellä metsätulojen verotus on kiristynyt, koska pääomatulojen veroprosentti on noussut ja siihen on tullut progressiivisuus. Nyt pääomatulojen veroprosentti on 30. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, sen ylittävältä osalta veroprosentti on 34.
Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden tuloihin kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Yrittäjävähennys ei koske osakeyhtiömuotoista yrittämistä, koska se on kehitetty tasa-arvoistamaan eri yritysmuotojen verotusta. Vuonna 2014 yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tuo veronkevennys hyödytti vain osakeyhtiöitä, joten muut yritysmuodot jäivät silloin verotuksellisesti heikompaan asemaan. Tätä vääristymää korjattiin nyt yrittäjävähennyksellä.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20…
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Lähes 150 ihmistä kierteli syyskuun lopussa Kallioniemen tilan pellolla Iisalmessa tutkimassa viljelijöiden tuunaamia traktoreita ja työkoneita Koneet nykyaikaan -päivässä. Uusi on kallista, fiksu keksii vanhalle keinot.
Yritystoiminnassa saattaa silloin tällöin tulla eteen tappiollinen vuosi. Sen kulut eivät jää omaan piikkiin, sillä verotuksessa vahvistetun tappion voi vähentää seuraavien vuosien voitollisista tuloksista.
Yhteiskoneita voi omistaa monella tavalla. Osakeyhtiö on vielä harvinainen tapa järjestää maatilojen koneyhteistyö. Yhtiö selkeyttää yhteistoiminnan pelisääntöjä. Se voi myös ansaita urakoimalla ja saada lainaa koneinvestointiin yksittäistä tilaa helpommin. Lainan takaisinmaksukin voi sujua nopeammin.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
