Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki alkaa vihdoin olla maalissa. Lain merkittävin uudistus on porsaiden kirurgisen kastraation kielto siirtymäajan jälkeen – ensimmäisenä Euroopassa. Uuden lain myötä myös parsinavetat jäävät hiljalleen historiaan.
Lypsylehmien kuolemista tiloilla ollaan saamassa uutta tietoa, kun ’Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät’ eli Lykky -hankkeen tulokset valmistuvat. Kuluvan vuoden aikana selviää, mihin tutkitut naudat kuolivat ja miten tiloilla tapahtuvia kuolemia voitaisiin vähentää.
Ehjät hännät todistavat, että sioilla on hyvä olla. Hännänpurennan ehkäisy palkitaan parempana tuottavuutena.
Uudella kuminaöljyinnovaatiolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Antibioottisella kuminaöljyllä uskotaan olevan hyvät kaupallistamisen mahdollisuudet.
Kiteeläinen lypsykarjatila on tullut tutuksi sosiaalisen median välityksellä. Sari Rouvisen kuvaamat videot lehmien talviulkoilusta ovat jakaneet hyvää mieltä laajalle. Ennen kaikkea talviulkoilu on antanut hyvää mieltä eläimille ja niiden hoitajille.
Suomen oman lypsylehmärodun jalostusta on tehty pitkään ja aktiivisesti. Länsisuomenkarjan geeniaines on loistava, kiitos usean jalostustyötä tehneen sukupolven. Nyt haasteena on lypsävien eläinten lukumäärän kartuttaminen.
Päiväniemen tilalla Vetelissä on ennestään hyviä kokemuksia alkiohuuhteluista. Nyt karjan perinnöllistä edistymistä nopeutetaan osallistumalla Parasta laatua alkioilla -hankkeeseen. Se pyrkii tekemään alkioista arkipäivää yhä useammalla tilalla.
Liharotusonnien käytöstä lypsykarjakäytössä on saatavilla korkealaatuisia indeksitietoja. Pohjoismaiset jalostusarvostelut kertovat, minkä isäsonnin vasikat syntyvät ongelmitta ja kasvavat hyviin teurastuloksiin.
Korpelan tilalla Forssassa on tuotettu maitoa kohta vuoden ajan uudessa, pitkälle automatisoidussa 150 lehmän pihatossa. Uudisrakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet laajennusmahdollisuuksineen.
Lehmä tunnetaan värikkäästä nimestään. Nimien keksiminen tuottaa päänvaivaa loppuvuodesta, kun kaikki ideat on käytetty, mutta nimeäminen tuo myös iloa.
Härkäpapusäilörehu on varteenotettava vaihtoehto lypsylehmien ruokintaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se maistuu lehmille hyvin ja jopa lisää maitotuotosta.
Sysmäläisellä Lehtosalon luomutilalla myydään ylämaankarjan lihaa. Seurustelu tilalla käyvien asiakkaiden kanssa tuo paljon iloa tilanväelle.
Naudoille on tärkeää päästä makaamaan 12–14 tuntia vuorokaudessa, ja makuuaikaa voidaankin pitää yhtenä lehmän hyvinvoinnin mittarina. Hyvä makuualusta näkyy myös tuotoksessa sekä hyvänä jalka-, sorkka- ja utareterveytenä.
Hestbjergin luomusikatila Tanskassa tuottaa lihaa omalla merkillään. Kuluttajat ovat ihastuneet ulkoilmapossuihin.
Lehmien sosiaalistumisesta hyötyvät kaikki. On tärkeää, ettei nauta pelkää muita nautoja tai ihmistä.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
