Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Nyt se on koettu, nimittäin krypto. En puhu virtuaalivaluutasta, vaan konkreettisemmasta, Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamasta tuoksuvasta tuotoksesta. Olisi saanut jäädä se tauti kokematta, mutta tekevälle sattuu. Tuli oppia kantapään, oikeastaan peräpään, kautta. Olen kirjoittanut kryptosporidioosista pari kertaa aikaisemmin. Tauti on yleistynyt vauhdilla navetoissa. Vasikoiden ja ihmisten kryptosporidioositartunnat ovat kaksikymmenkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tilaajille Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan…
Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.
Jaana, Kalle ja Mikko Forsellille maatalousyhtymä oli parempi vaihtoehto kuin sukupolvenvaihdos, jota aiemmin harkittiin. Tilan lähihistoriaan liittyy myös paljon haasteita, joista on selvitty eteenpäin.
Vuosi sitten kesällä laskimme laitumelle hieholauman yhdessä sonnin kanssa, ja siitä alkoi uusi sivu maatilan historiassa emolehmätilana. Tutustuimme lehmien kanssa toisiimme nopeasti, kun laumaa siirrettiin syötettävältä kaistalta toiselle melkein päivittäin. Alusta asti opettelimme mustien lehmiemme nimiä ja numeroita, jotta erottaisimme ne toisistaan. Taara ja Turenki tulivat usein ensimmäisinä tervehtimään ja antoivat rapsuttaa itseään, kun muut…
Voimakkaan sisäisen kivun merkit voi tunnistaa tarkkailemalla naudan olemusta ja käyttäytymistä.
Jalasjärvelle avautuu piakkoin biokaasun tankkausasema. Alamarttila Oy jauhaa sähköä ja polttoainetta lehmien ja sikojen lannasta.
Kannuksessa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammattiopistolla lietelämmön talteenottoon päädyttiin, sillä navetasta haluttiin energiaratkaisuiltaan mahdollisimman monipuolinen. Myös maidon esijäähdytyksestä otetaan talteen lämpöä.
Viime talvena seurasimme hiki otsalla ja kynsiä pureskellen sähköpörssin hintakäyrää ja uutisointia Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistymisen viivästyksistä. Eikä ihme, onhan Olkiluoto kolmosen sähkön vuosituotto 12 terawattituntia, ja se kattaa noin 14 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Onneksi talvi oli leuto eivätkä pahimmat ennusteet sähkön hinnasta toteutuneet, ja reaktorikin saatiin lopulta täyteen vauhtiin huhtikuussa. Vertailun vuoksi Suomen kotieläintilat…
Biokaasuinvestointi paransi askolalaisen maitotilan energiaomavaraisuutta. Investoinnin yhteydessä kohennettiin myös navetan olosuhteita.
Tätä kirjoittaessa on luvattu lämpömittarin kipuavan yli kahdenkymmenen asteen tällä viikolla. Taitaa olla kevät. Viimeisenkin lehmän poi’ittua on katseet suunnattu meillä nurmien täydennyskylvöille ja aidan rakentamiseen. Kun aamulla saa vihdoin herätä auringon säteisiin, tulee pakostikin mietittyä kaikkea, mitä pitäisi tehdä. Koska ylioptimistinen ajankäytön suunnittelu kuuluu omiin vahvuuksiini, olen iloinen, että meitä on tilalla auttamassa työssäoppija.…
Antti Keskipalosaari auttaa tilallisia kehittämään maidontuotantoa. Aina tilan taloudellinen kannattavuus ja tilan tavoitteet huomioiden.
Alkukesän nopeampi lohkokierto ja emot aikaisemmin laitumelle. Siinä ovat suurimmat muutokset juvalaisen Pien-Piispalan emoluomutilan kesärutiineihin uuden laidunsuunnittelutyökalun kanssa.
Hiekkaparret ovat osoittaneet toimivuutensa Suomessakin. Eläimet voivat hyvin eikä lannanpoistossakaan ole esiintynyt isompia ongelmia.
Kämäräisen tilalla Rantasalmella on aina kokeiltu uusia asioita ilman ennakkoluuloja, myös nurmiviljelyssä. Säilörehua kertyykin nyt mukavasti.
Laiduntamisen suunnittelu ei välttämättä ole helppoa, eikä se aina onnistu nappiin. Laidunnuksen aloitus sekä lopetus voivat venyä liian myöhäisiksi ja laidunkierto voi olla liian nopeaa tai hidasta. Onnistunut laidunnus on monen tekijän summa, ja hyvän suunnittelun lisäksi vaaditaan muun muassa säännöllistä kasvustojen tarkkailua. Laidunnuksen suunnittelun tukena kannattaa käyttää apuna tarjolla olevia työkaluja. Esimerkiksi Pien-Piispalan emolehmätilalla…
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
