Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Mäntysaaren tilan uusi navetan kattokorkeus on 12 metriä, joten tilaa ja avaruutta riittää. Sekä hoitajat että eläimet viihtyvät tilassa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Rehut ja ruokintatapa vaikuttavat lisäaineen metaanipäästöjen hillinnän tehokkuuteen.
Sikatilojen taloudellinen tilanne hieman helpottui viime vuoden pahimmasta aallonpohjasta. Kuluttajahintojen lasku kesällä 2023 ja kulutuksen maltillinen aleneminen yhdessä tuotantopanosten epävarmuuden kanssa aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa.
Sisarukset Bertta ja Albert Laaksonen kasvattavat american bashkir curly -hevosia ja ylämaankarjaa Pallastunturin kupeessa Kittilän Raattamassa. Pientilalla itsekin kasvaneet Laaksoset haluavat tehdä työtä eläinten ehdoilla.
Lottovoitto. Siltä toimialapäällikkö Jarmo Saariniemestä tuntui, kun kolmas ja viimeinen täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka kaartoi Lappian Ammattiopiston Louen maatalouskeskuksen pihaan elokuussa 2022.
Kevyempi karjanäyttelykonsepti kiinnostaa savolaisia maitotiloja. Pohjois-Savon Karjakerhon Tila-Mansikki-näyttelyyn osallistui tänä vuonna 26 tilaa ja kaikkiaan 92 eläintä.
Kärköläläisen Laihon tilan lampaat antavat toimeentulon Niina Laiholle. Töitä riittää ympäri vuoden.
Jalostuksen perusajatus on yksinkertainen: seuraavan sukupolven vanhemmiksi valitaan parhaimmat yksilöt. Käytännössä tilanne on mutkikkaampi, joutuuhan karjanjalostaja ottamaan monia tekijöitä huomioon jalostustyön aikana. Jalostuksen tavoitteet vaihtelevat suuresti eri tuottajien ja karjojen välillä. Yhteistä lienee kuitenkin se, että jokainen karjanomistaja tavoittelee omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvää eläintä. Nykyiset lehmät ovat seurausta jatkuvista valinnoista. Valintojen taustalla vaikuttavat monet tekijät…
Tänä keväänä meillä poikivat ensimmäiset minun jalostamani hiehot eli ne tyypit, joiden isäsonni Reinon olen jo monta vuotta sitten valinnut osaksi karjaamme. Meidän tavoitteenamme on rakentaa risteytyskarja, jossa emot ovat simmental-angus-risteytyksiä, sillä halusimme tilanpidon aloittaessa panostaa niin sanottuun tuotantokarjaan. Koimme, että luomutilana meidän ei kannata ensisijaisesti tavoitella puhdasrotujalostusta, vaan kannattavuuden pilareita pitää etsiä jostain muualta.…
Lypsykarjan genetiikka ja sen kysyntä erilaisine painotuksineen on VikingGeneticsin vientipäällikkö Seppo Niskaselle tuttua kuin omat taskut. Miten Niskanen näkee pohjoismaisen lypsykarjan vahvuudet, kun asiaa tarkastelee karjanomistaja maailman toisella puolella?
Metaani on ilmastopäästöjen pahis. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se lämmittää ilmakehää 84 kertaa voimakkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia.
Kun toisella on hyvä karjasilmä ja toisella pysyvät työkalut käsissä, se on kelpo lähtökohta yhteisnavetalle. Saman kylän miehet yhdistivät osaamisensa ja toteuttivat visionsa parissa vuodessa.
Siitossonnin hankinta emotilalle on iso päätös, jonka tulokset punnitaan tulevaisuudessa. Prosessi alkaa oman karjan tuntemisesta. Vanhantalon tilalle Rautalammille saapui kesällä uusi sonni, Aron Uniikki.
Vuonna 2012 Jussi Oittisella oli menossa kuudes vuosi broileritilan isäntänä. Uusiutuvat energianlähteet olivat jo silloin arkea tilan energiahuollossa. Tuulivoiman ja biopolttoaineiden lisäksi käytössä on nyt aurinkovoimaa, ja lihantuotannon määrä on kasvanut puolella miljoonalla kilolla.
Kuluneella kasvukaudella sai olla tyytyväinen, jos säät sattuivat suosimaan tilan säilörehunurmia ja rehuviljakasvustoja. Pahimmillaan alkukesän kuivuus ja loppukauden sateet rokottivat kaikkia rehuiksi viljeltäviä lajeja ja vielä kasvukauden molemmista päistä. Luonnonvarakeskuksen uusimman satoennusteen mukaan viljoista eniten iskua otti ohra, jonka tämän vuoden sato olisi noin 30 prosenttia edellisvuotta pienempi. Julki tulleiden tietojen mukaan myös viljojen laadussa…
Suomalainen tutkimusryhmä etsii tehokkaampia tapoja vasikoiden nupoutuskivun hoitamiseen.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
