Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Hiehonliha on maailmalla arvostettu herkku. Pihaviriä Oy on yksi Atrian sopimustiloista, joka tuottaa suklaahiehonlihaa vientiin. Jalasjärvellä kasvatettujen maitorotuisten hiehojen liha matkaa erikoisherkkuna pääosin Tanskaan.
Santalan maitotilalla on tehty monta eläinten hyvinvointia edistävää tekoa: uudistettu parsia ja rakennettu uusi vasikkala sekä poikimakarsina. Samalla navettatyöt ovat selkeytyneet ja helpottuneet.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Kallioniemi toteaa, että maatalous on yksi vaarallisimmista työaloista ja karjanhoitotöissä sattuu lähes puolet maatalousyrittäjien työtapaturmista.
Tilakoon kasvaessa on tärkeää, että poikkeustilanteiden vesihuollosta sovitaan etukäteen. Vesilaitoksen kykyyn toimittaa vettä kaikissa olosuhteissa ei kannata luottaa liikaa.
Lampureiden loikka kehräämöyrittäjiksi kävi joutuisasti. Kaitamäen lammastilan pyörittäjät, Sanni ja Aki Kaitamäki, tekivät kaupat Ylistaron kehräämön liiketoiminnasta tammikuussa ja jo heinäkuussa 40-puolaiselta rukilta valmistui ensimmäinen lankaerä.
Oivat ideat saattavat syntyä sattumalta. Kun liminkalainen Maija Kylmänen oli kyntämässä ja samalla etsiskeli Spotifysta sopivia podcasteja, hän huomasi, että olisipa kiva tehdä niitä itsekin omasta aihepiiristä. Kun vielä ystäväpiiristä löytyi Hanna Luukinen, jolla myös oli kyky innostua ja heittäytyä, alkoi tapahtua.
Pöydällä on nippu maksamattomia laskuja ja teurastili tulee kahden kuukauden päästä. Tuttu tilanne monella tilalla. Budjetointi on paras tapa ennakoida kulujen ja tuottojen ajoittumista, mutta vain osa maatiloista seuraa aktiivisesti taloutta, tekee välintilinpäätöksiä tai analysoi tunnuslukuja.
Nuorten maidontuottajien, Nina ja Tatu Seppälän arki mullistui vuosi sitten uuden pihaton valmistuttua. Lehmät tottuivat uuteen väljään kotiinsa ja lypsyrobottiin nopeasti, sitä vastoin yrittäjillä riittää edelleen uuden opettelua lähes joka päivälle.
Hemmanet-maatilalla on heittäydytty rohkeasti uuteen. Tila kasvattaa ainoana Suomessa laidunkalkkunoita sekä viljelee siirtonurmea. Ideat on napattu ulkomailta, ja niiden pohjalta on kehitetty pohjoisiin olosuhteisiin toimivat tuotantomallit.
Lapinniemen tilalla hiehoja on kasvatettu ulkotiloissa jo vuosia. Uuden hallin myötä myös umpilehmät saivat omat tilat, juuri niille suunnitellun ruokinnan ja ulkoilumahdollisuuden ympärivuoden.
Modernilla maatilalla työn tekeminen ilman tietokonetta on liki mahdotonta. Parhaimmillaan tietokone on työkalu, joka helpottaa ja nopeuttaa työntekoa. Pahimmillaan sen ongelmien kanssa taistellessa tuhraantuu paljon arvokasta työaikaa, tietoja häviää tai tietoturva vaarantuu. Näillä kuudella neuvolla löytyy omaan käyttöön sopiva kone.
Loukon tilan kanalassa kaakattaa vuoroin emonuorikoita ja vuoroin broilereita. Vaikka kahden erilaisen linturyhmän kasvattaminen on vaativaa, Petter Sandelinin mielestä se on kiinnostavaa ja onnistuessaan palkitsevaa.
Pötsin hyvä tasapaino ja märehtiminen ovat oleellinen osa lypsylehmän terveyttä. Poikimisen aikana lehmät ovat kuitenkin erityisen alttiita ruokinnallisille ongelmille. Kun ruokinta ja olosuhteet ovat kunnossa kuusi viikkoa ennen poikimista ja kuusi viikkoa poikimisen jälkeen, sujuu koko lypsykausi suurella todennäköisyydellä ongelmitta.
Lähteenmäen tilan lehmistä jo valtaosa on maitoroturisteytyksiä. Kolmiroturisteytyksellä on saatu parannettua karjan elinvoimaisuutta, terveyttä ja kestävyyttä.
Alkukesän kuivuus ja loppukesän sateet näyttivät monelle rehuntekijälle säiden ääripäät, mutta siitä huolimatta talteen saatiin laadullisesti ja määrällisestikin kohtuullisen hyvä säilörehusato.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
