Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Kun verottajalta tulee kryptisiä viestejä, kuitit ovat hukassa ja pankki painaa päälle, tulee apuun tylsien paperitöiden sankari Janna Mäkinen.
Palkitun kalkkunatilan peruskiviä ovat sukutilan perinteet, lintujen hyvinvointi, oma energiantuotanto ja jatkuva uuden oppiminen. Tiedätkö, miten ketsuppipullon korkki liittyy kalkkunankasvatukseen?
Takana on varsin mukava talvi ainakin hiihdon ystävien näkökulmasta. Lumipeitettä piisasi joulukuulta huhtikuulle keskitalven liukastelujaksoa lukuun ottamatta. Kun talvi on hyvä hiihtäjille, on se hyvä myös lehmille, jotka hiihdon sijaan nauttivat lumen pöllyttelystä ulkotarhassa. Lumi puhdistaa sorkkia ja valo piristää eläinkunnan edustajiakin. Lehmistäkin löytyy toki ulkoilmaa inhoavia nörttejä, joille riittää pieni jaloittelu vaikkapa vain navetan…
Lehmät tykkäävät käyskennellä ulkona ympäri vuoden. Jaloittelumahdollisuus kannattaa huomioida navetan rakentamista tai remonttia suunnitellessa.
Suunnittelu, ennakointi, töiden jaksottaminen sekä hyvät toimintatavat ja rutiinit auttavat hallitsemaan ajankäyttöä. Nämä apuvälineet tulevat tarpeeseen maatalousyrittäjän haastavassa työssä, jossa erilaisia tehtäviä ja yllätyksiä on paljon.
Hiekkaparsien korkeammat rakentamiskustannukset pystytään kattamaan nopeasti parantuneen tuotoksen ja pienempien tuotantokustannusten kautta.
Kun kittiläläisen maitotilan Mikko-isäntä kuoli yllättäen, Irma-emäntä jäi yksin vastaamaan tilasta. Eteenpäin lähdettiin lasten, sukulaisten ja ystävien tuella.
Nautojen veden kulutusta on tutkittu paljon, mutta yksilöllinen mittaaminen on vaikeaa eläinten ollessa ryhmissä. Veden kulutustiedon avulla on mahdollista tehdä päätelmiä eläimen rehunkäyttökyvystä.
Tutkijat kehittävät kaukokartoitukseen perustuvaa menetelmää nurmirehun laadun ja määrän arvioimiseksi. Viljelijälle se tarjoaa tietoa esimerkiksi nurmen korjuuajankohdasta.
Lypsytuoreena tankista ja paistovalmiina pannulle; Koivumäen tilalla tuotettua maitoa ja naudanlihaa on voinut ostaa suoramyyntinä reilun vuoden ajan. Pienillä investoinneilla käynnistynyt palvelu etenee harkituin askelin.
Ajatuksella suunnitellut rutiinit ja huolellinen työ kasvattavat hyviä, terveitä vasikoita. Kun lisätään sitkeys, voidaan päästä eroon jopa kryptosta.
Lypsylehmien kuolemista tiloilla ollaan saamassa uutta tietoa, kun ’Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät’ eli Lykky -hankkeen tulokset valmistuvat. Kuluvan vuoden aikana selviää, mihin tutkitut naudat kuolivat ja miten tiloilla tapahtuvia kuolemia voitaisiin vähentää.
Hyvä sisäilma pienentää vasikoiden riskiä sairastua hengitystiesairauksiin, lääkitysten tarve vähenee ja kasvu paranee.
Suomalainen maidon- ja lihantuotanto pärjää kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin. Tuotostaso ja laatu ovat korkealla, ja tuotannon ekologisuudessakin pärjäämme. Tästä kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) synteesiraportti suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä. Raportin mukaan Suomi on kasvihuonekaasujen kokonaispäästöissä naudanlihantuotannossa neljänneksi paras ja maidontuotannossa kuudenneksi paras 30 maan joukossa. Tuotettua kiloa kohti sijoitus on lihassa yhdeksäs ja maidossa viides. Eri maiden kesken…
Digiloikka lehmän ruokintaan -hanke tuo reaaliaikaisen anturidatan tukemaan lypsylehmän tasapainoista ruokintaa. Tavoitteena on ruokintajärjestelmä, joka reagoisi muutoksiin viiveettä.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
