Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Kun Carl Granlid aloitti omenatarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenanmaan ensimmäinen kaupallinen omenanviljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojantyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenanmaan maatalouden tärkein tulonlähde.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Paikkakohtainen kannattavuuskartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.
Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopiolainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se…
Rippikoulussa oli haasteita oppia ulkoa käskyjä. Olivat niin kummallisia, kuten esimerkiksi se kymmenes käsky, että ei saa himoita naapurin karjaa. Kuka sitä nyt naapurin lehmät haluaisi viekkaudella itselleen saada ja tuskin ne kantturat kenellekään kelpaisivatkaan. Agraariyhteisössä naapurin omaisuuden itselleen haluaminen ei kuitenkaan ole ihan vieras ajatus. Ainakaan, kun lueskelee somekeskustelujen kommentteja. Monikin aktiiviviljelijä odottaa, että…
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Käytetyt traktorin varaosat käyvät kaupaksi kuin häkä IKH:n Kauhajoen toimipaikassa. Traktoreita ostetaan purkuun jatkuvasti, osa myydään kunnostettuina. Erityisesti Valtran osille olisi tarvetta.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Alkoholi on huono lääke työstressiin ja murheisiin, sillä juominen lisää uupumusta ja käyttö voi riistäytyä hallinnasta. Korkin kiinni kiertämiseen saa apua eikä avun hakemista tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset suhtautuvat ihmiseen aina kunnioittavasti.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin…
Merkittävä osa maa- ja metsätilan tuloksesta tehdään verosuunnittelulla. Kirjanpidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjanpitoa.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Jyrki Nummenpää aloitti nelisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen sokerijuurikkaan viljelyn ja ryhtyi samalla nostokoneurakoitsijaksi. Syksyllä 2023 juurikasta nostettiin kahden kuusirivisen koneen voimalla.
Ulf Härtull saa rukiista palkintosatoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.
Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty – sanotaan, kun halutaan kannustaa jotakuta miettimään työvaiheiden järjestystä tai varaamaan tarvittavat välineet ja materiaalit hyvissä ajoin. No ei kyllä oikeasti ole. Ei ole vielä edes aloitettu, mutta tietty määrä suunnitelmallisuutta helpottaa elämää. Muuten voi kulua yllättävästi aikaa paikkailuun, uudelleen tekemiseen tai edestakaisin juoksemiseen. Maatalousyrittäjien on tehtävä varsin paljon suunnittelutyötä…
Sen kummemmin ei vielä ole ensi kevään kylvöjä ja lajikkeita suunniteltu kuin että mies kertoi nähneensä unta, jossa jäi lannoiterekan alle. Eli jotain alitajuista traumanpoikasta ehkä jossain piileksii, mutta eiköhän noista kevättöistä taas selvitä. Jotain se herneestä on puhellut jo useampana syksynä, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Vaatisi kaikenlaista puuhaa ja investointia, ja peurat ja mökkiläiset…
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
