Kun taimikot ehtivät muuttua tiheiköiksi, tietää se lisätyötä ja kustannuksia. Metsäkeskuksen Tiheiköstä metsäksi -työnäytöksessä esiteltiin vaihtoehtoja pusikoituneen nuoren metsän hoitoon.
Tätä kirjoitettaessa vappuviisut on veisattu ja ilmapallot tyhjentyneet. Hallitusneuvottelut pääsevät todenteolla käyntiin. Lopputulosta ei vielä tiedä kukaan, mutta vaalitulos antaa odottaa muutosta. Maankäyttösektorilla kuten maa- ja metsätalouden puolella on isoja odotuksia käännöksestä konkreettisempaan suuntaan. Tämä koskee ennen kaikkea metsä- ja ilmastokeskustelua, jossa vellit ja puurot ovat menneet sekaisin. Ilmastokeskustelu vie Suomen metsien käyttöä ja siitä
Metsätuhot vuonna 2022 -raportti vahvistaa kuivuuden ja kuumuuden lisäävän etenkin sienten ja hyönteisten esiintyvyyttä sekä niiden aiheuttamia tuhoja.
Voimakkaan sisäisen kivun merkit voi tunnistaa tarkkailemalla naudan olemusta ja käyttäytymistä.
Viime talvena seurasimme hiki otsalla ja kynsiä pureskellen sähköpörssin hintakäyrää ja uutisointia Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistymisen viivästyksistä. Eikä ihme, onhan Olkiluoto kolmosen sähkön vuosituotto 12 terawattituntia, ja se kattaa noin 14 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Onneksi talvi oli leuto eivätkä pahimmat ennusteet sähkön hinnasta toteutuneet, ja reaktorikin saatiin lopulta täyteen vauhtiin huhtikuussa. Vertailun vuoksi Suomen kotieläintilat
Jaana, Kalle ja Mikko Forsellille maatalousyhtymä oli parempi vaihtoehto kuin sukupolvenvaihdos, jota aiemmin harkittiin. Tilan lähihistoriaan liittyy myös paljon haasteita, joista on selvitty eteenpäin.
Palkitun kalkkunatilan peruskiviä ovat sukutilan perinteet, lintujen hyvinvointi, oma energiantuotanto ja jatkuva uuden oppiminen. Tiedätkö, miten ketsuppipullon korkki liittyy kalkkunankasvatukseen?
Miika Soinin Youtube-videoita odottavat tuhannet katsojat, sillä tiedossa on aina jotain hauskaa, kiinnostavaa tai uutta. Kameran katse on tiukasti maataloudessa.
Alkukesän nopeampi lohkokierto ja emot aikaisemmin laitumelle. Siinä ovat suurimmat muutokset juvalaisen Pien-Piispalan emoluomutilan kesärutiineihin uuden laidunsuunnittelutyökalun kanssa.
Kasvustosensori on nykypäivän vaatimuksiin sopiva työväline. Se mittaa kasvustoa ja säätää lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrää havaitun tarpeen mukaan. Tuotantopanosten käytön tarkentamisesta syntyy säästöä, ja oikein kohdistetut panokset voivat lisätä myös tuottoja.
Hiekkaparret ovat osoittaneet toimivuutensa Suomessakin. Eläimet voivat hyvin eikä lannanpoistossakaan ole esiintynyt isompia ongelmia.
Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.
