Hyvä Sato -viljelykset ovat kehittyneet hyvin viileän kesän aikana. Sää on ollut kasvulle suotuisa, vaikka jäljessä ollaan jonkin verran. Rukiit puitiin elokuussa ja sadot vetivät suut hymyyn.
NSL:n ruis on ollut tosi hyvä ja samoin professorijoukkueen joukkueen ohra. Luomujoukkueilta sopii odottaa myös hyvää tulosta. Spelttivehnä yllätti, koska se näytti keväällä tosi pahalta, mutta nyt nähdään, että speltti on pärjännyt edellisen mailasnurmen läpikasvamisesta huolimatta. Tuoreet tiedot puintipellolta kertovat myös, että Elosadon Sangaste-rukiista on tullut tosi hyvä sato”, Bernerin Lasse Matikainen kertoo.
Bernerin joukkueen oma Mandaryna-kevätvehnä on myös ”aivan loistava”. Talvella, kun viljelyä suunniteltiin, Matikainen nimesi tavoitteekseen kahdeksan tonnin ohrasadon. Edelleen hän on sitä mieltä, että sen verran sieltä pitäisi tulla. Niin komeita tähkät ovat ja lehdet terveitä. Tautitorjunta on onnistunut hyvin. Puinteja joudutaan odottamaan yli syyskuun puolivälin.
Bernerin kakkosjoukkueen rehumaissin osalta pelättiin alkukesällä, että se menee pieleen rikkakasvien takia. Tilanne on kuitenkin korjaantunut. Jaakko Laurista ei maissin valinta harmita myöhäisestä kesästä huolimatta.
”Nyt elokuussa maissin vasta kuuluukin kasvaa, kun päivä on lyhyempi. Suomen valoisuus ei tällaista lyhyen päivän kasvia auta yhtään Näin suotuisalla kasvupaikalla kuin Viikissä en ole mitenkään huolissani.”
Maissi korjataan mahdollisimman myöhään. Ohjeistus on, että maissi pitää korjata viikon kuluttua pakkasesta ruokinnallisen laadun takia. Jos halloja ei tule, maissi kannattaa pitää kasvamassa niin pitkään kuin kasvukautta riittää. Berneriläiset ennakoivat, että Viikin maissi korjattaisiin lokakuussa.
”Hyvän tuloksen varmaan saamme. Maissisäilörehussa pitää olla yli 20 prosentin kuiva-ainepitoisuus. Mitä korkeampi se on, sitä parempi. Suomeksi sanottuna kuiva-ainepitoisuus kertoo kuinka valmiiksi maissi on ehtinyt.”
Maissikasvustossa on jonkin verran epätasaisuutta, mikä johtunee sateista. Laurinen arvioi, että muovin alla kasvattaminen on nopeuttanut kasvua.
Luomuinstituutin joukkueen kapteeni Jukka Rajala ennakoi, että heidän spelttivehnänsä puinti menee syyskuun jälkipuoliskolle. Kasvusto on orastunut kahdessa vaiheessa ja erot näkyvät edelleen. Ensimmäiset speltit ovat jo ohittaneet maitotuleentumisasteen. Rajalan mukaan perustamisessa ei keväällä onnistuttu ihan toivotusti.
”Mailasen lopettaminen on haasteellista niin, että siitä saataisiin hyvä kylvöpohja kylvökoneelle. Kyntö ei mennyt ihan niin hyvin kuin toivottiin. Tavoittelimme pikaratkaisua, eli kevätkyntö 16–18 senttiin 16 tuuman viilunleveydellä ja viilut kääntyisivät ihan selälleen. Silloin kasvupisteet ja juurakot jäisivät ylösalaisin eivätkä pääsisi kasvamaan.”
Tämä on onnistunut aiemmin joukkueen jäsenillä, mutta nyt näin ei käynyt. Mailanen saattoi saada liikaa etumatkaa, kun kynnön ja kylvön välissä oli yli viikko aikaa. Joustopiikkiäes ja laahavannaskylvökone eivät ehkä myöskään olleet parhaat koneet tähän systeemiin. Juurakoita saattoi nousta pintaan.
Kylvö tehtiin kiekkovantailla varustetun Rapidin sijaan laahavannaskoneella, koska epäiltiin, että speltin siemenet saattaisivat tukkia Rapidin vannasputket. Speltin siemen on käytännössä kolmen siemenen ryppään muodostama pähkylä, joka on varsin iso.
Mailasta on speltin seassa lohkolla vaihtelevasti. Siellä missä läpikasvua on runsaasti, se on painanut speltin lakoon. Missä mailasta ei ole, siellä speltti on nätisti pystyssä.
Sinimailasen lisäksi mukana on myös sirppimailasta. Sen siemenkodat ovat sirpinmuotoisia. Ne ovat varmaan vihreitä puitaessa ja tulevat viljan mukaan. Aikamoisia kuivata ja pitää myös lajitella pois.
Rajalan mukaan kevätspeltin hyvä sato on kolme tonnia, mutta nyt jäädään varmasti vähän sen alle.
”Kasvustossa on harvoja kohtia, kaikki siemenet ei varmaan taimettuneet ollenkaan. Hyvin se on kuitenkin kasvanut. Pitkiä tähkiä ja pitkää kasvustoa, lähelle 1,5 -metristä. Peltoa ei lannoitettu keväällä, joten mailasen lannoitusvaikutus oli varmaan aika hyvä. Jos olisimme lannoittaneet, speltti olisi varmaan mennyt lakoon tällaisena sateisena vuonna.”
Viime vuonna Hyvä Sato -kisan voittanut Rajala on varovainen arvioissaan tämän vuoden menestymisestään, vaikka spelttisadon hinnaksi on sovittu 600 euroa tonnilta.
”Kolmen tonnin satoon pitäisi päästä, niin oltaisiin mitalissa kiinni. Eilen puhuttiin jopa 10 tonnin Reetta-sadosta, ja siitähän tulee ihan hirmuinen tulos. Huippusato on kyseessä joka tapauksessa, vaikka virallista määrää ei ole vielä kuultu. Mandaryna-kevätvehnästä tulee varmasti kova sato, en osaa sanoa paljonko, mutta varmasti taloudellinen tuloskin on hyvä. Myös Elosadon Sangaste-rukiista tulee hyvä sato, ja se on hyvin vanhalle maatiaislajikkeelle. Heillä ja meillä on luomussa tietysti kustannukset hallinnassa kun ei ole lannoitusta.”
Luomuinstituutilla on speltistään sopimus suomusjärveläisen Birkkalan tilan kanssa. He viljelevät spelttiä itse ja ostavat satoa myös muilta.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
